torstai 26. elokuuta 2010

Sadetta ja söpöstelyä

                          Varoitus! Tämä postaus sisältää pelkkää hömppää  !!!!
Sataa, sataa ropisee... Saako sateella käyttää värikkäitä vaatteita vai tartteeko masentaa itseään vielä lisää pukeutumalla vastentahtoisesti mustaan tai harmaaseen?

 Olen hankkinut lapsillekin kirkkaanväriset sadekamppeet, ihan vaan mielen virkistykseksi.


Kesällä, kauniilla säällä löysin crocsin alesta tälläiset kumpparit ja tänään ne oli jalassa ensimmäisen kerran. Yllättäen ihastuin tuohon väriin ja ovat kyllä mukavatkin. Neulon vielä sävysävyyn muutamat villasukat niin saa sadekausi ainakin kumppareiden puolesta alkaa mutta toivottavasti ei ala!




Tänään olen pannut elämän risaseksi ja kävin samana päivänä sekä kampaajalla että kosmetologilla :)
Ja kyllä piristi, mieltä ja ulkonäköä! Täytyy skarpata tälläkin elämän saralla ja koittaa muistaa käydä jatkossakin...


Ihan totta, nuo on mun omat ripset. Kestovärit laitettu katsetta skarppaamaan. Ja kasvohoito on tehty :D

Hiusmalli näyttää tältä, tosin sade on vähän esikäsitellyt ja tuuli viimeistellyt föönauksen. Mutta minusta tuo väri on tosi nätti. Koitan joskus saada vähän parempia kuvia. Itsensä valokuvaaminen on niin kovin hankalaa, ainakin pelkkien käsien varassa.

Olen pitkään ollut vähän kampaajakammoinen muutaman kamalan kampauksen jälkeen, mutta nyt tukkani on osaavissa käsissä :) Seuraavalla kerralla voisi laittaa violetin palkkiraidan silleen, että se näkyisi vain vähän esim. kun otsalla on palmikko. Ihan kiva idea! En ollut tullut ajatelleeksikaan...Nyt on luotettava kampaaja, uskallan kokeilla.


Paavo oli myös mukana kampaajalla...Hih! Oikea Tinkerbell. Nätisti se osaa olla missä vaan. Tottakai se uteliaana haiselee muttei suuremmin säntäile, hauku, merkkaile tai tee "älyttömyyksiä".


Puikoilla on vaaleanpunaista aaltoneuletta. Yllättäen, keskeneräinen tämäkin...


Kyselyosuus: Mitä mieltä olette tästä tukasta?

tiistai 24. elokuuta 2010

Sipsuttelusukat

                                                         Keskeneräisistä valmiiksi...


Tälläiset niistä sitten tuli!

"Pehmeät, miellyttävät ja ihanan sievät sukat ruksettuneiden jalkojen seuraksi"...tai jotain sinnepäin sanoi mainosteksti ja minä otin ja ryhdyin sukkia kutomaan :)

Mallin nappasin garnstudion sivuilta (http://www.garnstudio.com/), joilta muuten saa paaaljon ihania neuleohjeita tai ainakin ideoita siitä, mitä voisi tehdä! Tuo malli on vanhempaa mallistoa, mallinomero on ME- 003. Ohjeessa oli käytty lankana Dropsin omaa alpakkaa, mutta mä neuloin sukat Novitan luxus alpakasta, kun sitä kerran mulla on varastossa. Lankaa meni noin 70 grammaa.

Nuo alpakkasukat tuntuu ihanan lämpimiltä ja pehmeiltä jalassa. Mietin, että tulisiko tuosta alpakasta ihanat lapaset? Siis sellaiset aluslapaset tai jos tekisi tuplalapaset?

Mulla on tässä nyt muutama pävä aikaa hieman neuloa, kun olen taas kipeä. Päästä on joka rööri tulehtuntu (taas) ja nyt on sellaiset antibiotit että pitäis tappaa kaikki rottaa pienempi tässä lähimaastossa. Alkaa jo harmittaa tämä ikuinen sairastaminen ja vajaaliekillä käyminen. Koska tää oikein loppuu...? Ja voi että, miten tuntui aamulla kamalalta jättää itkevä pikkulikka tarhaan, mutta mun on pakko saada ähän levätä kun olen kipee ja tulisin varmaan nopeammin terveeksi kun lepäisin vähän tätä tautia pois. Hankalaa tämä äitiys! Aina on huono omatunto jostain mitä tekee tai tekemättä jättää. Ja vaatimukset ei lopu ikinä. Pitäisi olla sitäja tätä ja tuota mutta kun kuitenkin on aika keskinkertainen tyyppi. Nojoo, tulipas taas vuodatettua!

Sunnuntaina pukeuduin näin!

Ja tänään sairastelen tässä asussa:

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Keskeneräisten esittelyä

Yleisön pyynnöstä esittelen (melkein) kaikki keskeneräiset jutut. Ylsi neulomus on kokonaan hukan teillä, mutta näppään kuvan siitäkin tänne, kunhan löydän.

Eräänä iltana tekasin villasukan varret. Pitäisiköhän nämä tehdä valmiiksi vaiko jättäisikö tähän? Varmaan olisi tooosi näppärät tällaiset nilkanlämmittimet. Vai olisko nää mikrosäärystimet? Kyllä mä teen nämä kuitenkin valmiiksi villasukiksi, sillä minusta näiden malli oli nätti. Jonain iltana sitten... :)


Tästä nöttösestä tulee myssy. Suunnittelin tätä itselleni yhden postimyynnistä tilaamani takin kaverisi, mutta takki ei ollutkaan yhtään mun tyylinen ja ajattelin palauttaa sen takaisin. Kävin sitten postissa jo yrittämässä palauttaa sen paketin, mutta sillä reissulla jouduin postintädin kiukkukohtausen uhriksi, sillä en tajunnut, ettei ulkomaille voi palauttaa maksamatta psotikuluja itse. No, mulla ei ollut lompakkoa mukana ja sanoin tädille, että tulen uudelleen sitten lompakon kanssa, mutta siitähän tätskä vaan yltyi ja raivosi jo ihan täysillä, ettei ASIOITA NÄIN TODELLAKAAN HOIDETA ynnä muuta mukavaa. Ja postikulut olisivat olleet aikas pienet, ei olis haitannut laisinkaan maksaa niitä itse. Ihan tosiaan vaan en tiennyt, miten tuollaisessa tilanteessa toimitaan. Noloa, kun asiakaspalvelut täti huutaa sylki roiskuen...

No, onni onnettomuudessa on, etä takki oli sisarelleni ihan täydellinen ja hän saa siitä takin itselleen. Ja neulon valmiiksi ja annan hänelle tuon pipon, kaulaliinan sekä lapaset jotka olin itselleni suunnitellut tekeväni. Kaikki voitti.


Eilen mulla oli päällä ruskea espritin hame, varo modan t- paita sekä toppi.


perjantai 20. elokuuta 2010

Sisäistä kauneutta?

Höööh! Hankin tänä kesänä leikkipuistossa kökkiessä mielestäni komean rusketuksen, joka antoi ulkonäköön pirteyttä ja kätki kivasti virheitä. Nyt sitten syksy tekee tuloaan ja rusketus haalistuu...

Näin kammottavan homssuinen naikkonen kurkki mua peilistä ennen siistiytymisoperaatiota. Järkyttävää.

Vadelmantuoksuista kuorintavoidetta, suklaanaamio, kosteusvoidetta, meikinalusvoidetta, aurinkopuuteria, ripsiväriä, luomiväriä, huulipunaa... Ja hiukset kammattu. Hitsit, mä alan ihan oikeasti tulla vanhaksi kun vähäinenkin kauneus löytyy purkin, pukkon, tuubin ja hylsyn sisältä :/  Ja lisäksi mä tein oivalluksen. Tuo auringon haalistama kuontalo näyttää kammattuna vähän liukuvärjätyltä ;) Ei tartte mennä kampaajalle värjäyttämään- kyllä luonto hoitaa! Ja sitten jossain mutkassa vois ostaa jonkun kivan ruskean hiusvärin kaupasta ja laittaa sen päähänsä.


Päivän asun näytti tältä. Mulla on maailman kamalimmat tappijalat!


Isosisko lähti iloissaan eskariin reppu selässä. Pikkulikka joutui jäämään kotiin. Onneksi löydettiin hänelle myös kaunis laukku jossa on näppärä kantaa TärkeitäTavaroita. Siis niitä, jotka ei mahdu mekon taskuun.

Haittaako, jos joka päivä aloittaa uuden neuleen?
 Jos vaan sattuu löytämään mukavia, kokeiltavia malleja tiuhaan tahtiin. Mä kyllä teen kaikki loppuun asti, aikanaan... :D

Kävin tänään kaupassa ostamassa koiranruokaa. Löysin eläinosastolta ruokapussin, joka oli uuden näköinen. Tutkiskelin sitä sitten siinä ja huomasin, että juuri tätä koiranruokaa ei ole testattu eläimillä. Great! Testasin Paavolla. Kyllä se sitä söi ja vieläkin on hengissä.


torstai 19. elokuuta 2010

Törkytorstai

Onneksi yksikään päivä ei koskaan tule takaisin... Tänään on lähes kaikki mennyt pieleen :/

Aamu valkeni aurinkoisen ja heräsin iloisena herätyskellon houkuttelevaan kutsuun sillä tänään olisi ollut duunipäivä. Mutta kas kummaa. Yön aikana joku oli käynyt raastamassa kurkkuani raastinraudalla ja nostanut kuumettakin ihan vaan mun ilokseni. No, eipäs tarvinnut sitten mennä töihinkään tänään. Kurkku on niin kovin kipeä, että ajattelin käydä terkkarissa pyytämässä streptokokkonäytteen. Ystävällinen terkkaritäti tuki diagnoosiani, otti näytteen (yöks!) ja soittelee sitten huomenna. No niin. Enpäs olekaan antibiottia syönytkään moneen kuukauteen. Mukavaa.

Vaikka äippä on kipeä, niin lapset jaksaa tapella koko ponnella. Ja että voi 5- vuotiaskin osata käyttäytyä kun teinari. Ja vetkutella ja vitkutella joka käänteessä. Myöhässä liikkeelle ja juosten eskariin. Fillarilla ei tietenkään voinut ajaa kun appari ei pysynyt paikoillaan.


Kun tulin viemästä tyttöjä, niin huomasin ilokseni, että joku lähimmäinen oli tarvinnut fillarini etupyörää. KYLLÄ IHMISET KEHTAA KAIKKEA VARASTAA! Muut pyörät oli rivissä koskemattomina, mutta minun etupyöräni oli sitten pitänyt ottaa matkaan mukaan. Kävin katselemasa sitä tuossa lähiojissa ja metsässä josko rosvon lihasvoimat olisivat pettäneet hurjan raskaan taakan kantamisessa, mutta taisi olla sporttinen roisto kun ei ryöstösaalista löytynyt. Tosi kiva.


Teknokemian farmaseuttiset valmisteet ravitsivat ryytynyttä kehoani siinä määrin, että pääsin parvekkeelle päiväkaffille. Neuloin siinä samassa vähän kaulaliinaa itselleni.


Vaikka mitä tapahtuisi, niin Paavo osaa ottaa rennosti. Sillä ei kierrokset nouse, vaikka kaikki tappelee kuorossa. Tuohon kun pystyisi itsekin... Ehkä jossain vaiheessa mä olen kanssa niin zen, ettei mikään hetkauta. No, ei nytkään suuremmasti tule raivottua ulkoisesti vaikka sisällä kiehuisi miten. Onko se sitä aikuisuutta ja isehillintää?

Pikkulikkaraukalla oli murhetta, kun se ei pääse pelaamaan jalkapalloa mimmiliigaan. Onneksi tuonikäisen saa onnelliseksi, kun pelataan pari erää nuppipalapeliä ja katsotaan Maisa- hiiren jännittäviä seikkailuja. vaikka joksus tuntuu kyllä siltä, että saisi mokomakin maisahiiri jäädä vaikka hiirenloukkuun tai jos vaikka keke- krokotiili söisi sen >:/



Parempaa torstaita kaikille muille!

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Vaaleanpunaista neulontaa

Suunnittelin tänään viettäväni laatuaikaa. Neuloisin kaikessa rauhassa tulevaa vaaleanpuanista villatakkiani sohvalla lempimusiikkiani kuunnellen. Mutta eipäs mennyt niiku strömsössä... Laskin pitsikuvion toistuvasti väärin ja ihmettelin kun ei vaan täsmää vaikka kuinka koitan värketää just niinkun ohjeessa sanotaan. Kahvitauko ja asian lähempi tarkastelu osoitti vakavaa huolimattomuutta ja kas kummaa, oikeilla ohjeilla alkoi sujua ja pitsi näyttää samalta kun mallissa. Olis ehkä kannattanut lukea ne ohjeet jo heti alussa niin olis välttynyt purkamisen vaivalta.

Löysin tuon langan viimeviikolla Menitan outletista ja se on jotain puuvillasekoitetta. Neuloessani huomasin ilokseni, että neulottuna tuo lanka on kauniimman väristä kun kerällä. Ihanaa vanhaa roosaa! Ja tusta väristä mulle tulee mieleen yksi vanha jo edesmennyt sukulaistäti, joka oli  mulle lapsuudessa tärkeä henkilö. Kaikinpuolin mukavaa :)

Olen huomannut alkavani katsella entistä enemmän ihmisten vaatteita. Eilen bussissa oli joku nuori nainen, jolla oli kaunis pitsineuletakki ja ihanasti sävysävyyn pallohelmainen hame ja balleriinat. Hän oli kovasti kaunis vaatteissaan ja ajattelin, että noin voisin itsekin pukeutua. Täytyy pitää kirppiksillä silmänsä auki ja koittaa bongata talvitakkien lisäksi niitä pallohelmahameita ja sitte caprimittaiset farkkuiset haaremihousut olis kanssa kivat. Ja hei, jos jollain tänne blogiin eksyneellä sattuisi olemaan ko. vaatteita kaapissa tarpeettomina koossa s niin mulle saa tarjota!


Tänään pukeuduin tälleen...

tiistai 17. elokuuta 2010

Jestas kun on kivaa :/

Miksi pitää olla asioista, jotka menee pieleen ihan alusta alkaen? Ja kun aikaa kuluu, pikkuharmit kasvaa ja kehittyy isommiksi harmeiksi, jotka sitten aiheuttaa isoja huolia? Tää ei ole kivaa. Mä en vaan ala. Heittäydyn pitkälleni huutamaan ja kiukuttelemaan naama punaisena ja sitten joku voisi tulla mua lohduttelemaan ja kaikki olisi taas niin kovin hyvin ja mä saisin jäätelöä.

Noh, aikuisen elämä nyt vaan välillä on tällaista. Täytyy vaan koittaa ajatella myönteisesti ja koittaa keksiä jotain kivaa... Ja tottahan niitä mukavia aikoja ja päiviä tulee, varmasti. Mutta nyt vaan junnaatijunnaatijunnaa...

Illalla ajattelin ilahduttaa itseäni aloittamalla uuden neuleen :) Koitan, osaisinko tehdä pitsivillatakin ihan itselleni! Mulla on nättiä vanhan roosan väristä lankaakin jo valmiina. Ja pian lähdetään uimakouluun lasten kanssa. Tyttöset on niin onnessaan, ettei tuo iloisuus voi olla tarttumatta :D

Päivän asu näytti tältä! Vierastan vähän itselläni valkoisia housuja, kun tuntuu, että niissä p..se näyttää niin tavattoman isolta. Mutta jalassa nää housut on aika kivan tuntuiset :)

Läskiliidokille luovutettua:
Fillarointi 53 min
378 kcal/ 50% rasvaa
keskiarvosyke 135, max 166

maanantai 16. elokuuta 2010

Haastekisan avaus

Sinne se sitten meni, ensimmäistä kertaa esikouluun, mun pieni vauvani. Polki fillarilla vaaleanpunainen upouusi reppu selässään, letit viuhuen. Poskilla jännityksen puna. Ei kuulemma pelota, ihan kivaa on. Voivoi. Niin sitä aika rientää. Toinen on jo niin "iso" mutta silti niin kovin pikkuinen!

Minut on haastettu ennaltamääräämättömäksi ajaksi kuvaamaan päivän asuja. Ja kaikkihan varmaan tietää, että harrastan kirpputoreja, joissa onkin tullut shoppailtua ihan kiitettävästi, joten kuvattavaa riittää ;) Ja toki olen käynyt asioimassa mysl ihan oikeissa kaupoissa.

farkkushortsit Lindex, paita Kappahl.

Olen tosi tyytyväinen, kun olen saanut uudeleen liikuntainnostuksesta kiinni. Uimahallilla alkoi zumbatunnit useamman kerran viikossa ja tuntuu, että tykkään niistä tunneista joka kerta vaan enemmän ja enemmän. Mukavaa, kun alkaa oppia niitä liikkeitä ja varmaankin se rautakanki selkärangasta sulaa myös ennenpitkää. Zumban lisäksi otan ohjelmaan mukaan vielä säännölliset uintihommat, jouksun ja muutkin jumpat niin kyllä tämä tavallinen elämänrytmi palaa tälläkin saralla :) Ja töissäkäynnissä puolikkuus on mahtavuutta. Muutaman vuoro viikossa ja loput vapaata, eli aikaa on vähän joskus itsellekin arkipyörityksen lomassa.

Viime päivien  aikana olen lähettänyt läskiliidokille seuraavat kalorit:

Sunnuntai
Zumba; kesto48,46
391 kcal, 40% rasvaa
max. syke 163, keskiarvo 144

Maanantai
Zumba; kesto 54,04
366 kcal, 50% rasvaa
max, syke 160, keskiarvo 131

Mainittakoon, että yksi läskikilo sisältää noin 7000 kcal, eli kovin on pientä tuo kalorinkulutus siihen nähde3n mutta mitäs sen väliä. Pääasia on iloinen mieli, vai mitä?

lauantai 14. elokuuta 2010

Meille, perheen tytöille

Viimeistelin juuri omat turkoosit villasukkani. Tein samantyyliset myös tyttösille ja lankavarastoni laihtui ahkerointini ansiosta reilut 200 grammaa. Pääsin eroon kahdesta turkoosista seiskaveikkakerästä. Jäljelle jäi vielä melkein yksi kokonainen kerä, siitä varmaankin saa pipon ja lapaset isommalle lapsukaiselle.

Malli näihin sukkiin löytyy Novitan tämän vuoden kesänumerosta. Ohjeessa sukkiin oli tehty varsipistoilla perhoset lasten malliin ja sudenkorento aikuisten sukkiin, mutta mä en oikein lämmennyt niille, jätin pois.


Pitsikuvio näyttää lähempää tältä, eli peruslangankiertoja ja palmikkoa. Palmikossa on välissä nurjat silmukat. Muutaman ensimmäisen mallikerran katsoin kuvasta, mutta sitten alkoi mennä näppituntumalla. 

 
...jalassa sukat näyttää tältä! Itseään on tosi vaikea kuvata :/ Yhden mokan tein, tosiaan näppituntumalla neuloin, niin tuli tehtyä muutama palmikko enemmän kun mallissa, mutta mitäpä tuo haittaa. Itse asiassa mä tykkään vähän pidemmistä villasukista :)

Tänään olisi ollut HCM, jos olis ollu paremmassa kunnossa. sain keväällä jo haasteen täysmaralle, mutta en uskaltanut ottaa haastetta vastaan. Sisu meni kaulaan. Täytyy kyllä myöntää, että tänään tuli katseltua taivaalle aika tiuhaan ja mietittyä millainen juoksusää tulee ja kaikkea muuta juoksemiseen liittyvää. Täytyy nyt yrittää vaan pysytellä terveenä ja poissa autojen alta, niin josko sitten vaikka keväällä uskaltaisin lähteä kokeilemaan Tuhkolman marathonia joka on kuulemma tosi mukava juoksu tavalliselle kuntoilijalle ja siellä on iloinen tunnelma... Ja Cityrunille menen ihan varmasti kun siellä oli keväälläkin niin kovasti mukavaa.


Asiasta toiseen. Pihan omenapuuhun on tulossa tosi paljon omenia. Kivaa! Kohta saa omenapiirakkaa ja se on hyvää :)

Ihanaa lauantai- iltaa !

perjantai 13. elokuuta 2010

Paheiden tiellä

Blogihiljaisuus päättyy :) Kaikki on niinkuin ennenkin, mutta kuitenkin muuttunut. Mä olen aloittanut osa- aikaisesti töissä ja molemmat tytöt on päikkärissä. Ja tuntuu ihan mukavalta, ainakin näin ensimmäisen viikon jälkeen!



Neulonut olen, melekin joka ilta pikkuisen. Laitan kuvia jokupäivä niistäkin...
Suunnittelen vakavissani lankavaraston suurtyhjennystä, mutta tällähetkellä laihis on vaihtunut ylikiloihin. Cittarista hyppäsi mukaan muutama jättilankakerä ja tänään käytiin vielä Menitan outletissa, josta en myöskään lähtenyt tyhjin läsin ulos. Onneksi mulla on suunnitelmia, mitä teen ostamistani langoista. Mut silti jokunen kerä vielä osottelee pääsyä puikoille.

No, kävin mä sitten vielä toisellakin paheen tiellä, ninittäin kirppiksellä. Kympillä sain mukaan kaikkea ihanaa. Katsokaa vaikka...Eihän ole huonot ostokset. Eihän...?




...ja kaikki itselle :/

En ole ollut pelkästään pahoilla teillä, vaan olen tehnyt myös hyvää, itselleni. Kävin vesijuoksemassa ilman juoksuvyötä siis vesijuoksutossut jalassa isomman tyttösen uimakoulun aikana ja polar kertoi seuraavaa:
kesto: 29.13
197 kcal/ 50% rasvaa
max.syke 143 ja keskiarvo 131

Lisäksi olin Zumbassa.  Olihan mukavaa ja hikistä hommaa :D Täytyy alkaa käymään muutaman kerran viikossa, nyt kun vielä jumppaliput on tarjouksessa.
kesto: 52,40
401 kcal/ 45% rasvaa
max. syke 162, keskiarvo 140

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Pyhäaamun onni


Aamulla heräsin hämmästyen- nyt on aamu, eikä aamuyö ja MÄ OLEN NUKKUNUT koko yön! Mahtavuutta. Tätä ihanuutta ei ole ollut toviin tarjolla, kun pikkuneidin päikkäriharjoittelu menee uniin ja hän heräilee useita kertoja yössä touhuamaan, että pitäisi mennä T...iin leikkimään, ruokaa laittamaan ja piirtämään. Mutta hyvähän se on, että iloissaan olisi sinne menossa eikä niin, että se olisi rangaistuksista suurin ja kauhuissaan karjuisi kun paikan katto näkyy :)

Kävin eilen illalla taas vesijuoksemassa. Polar kertoi seuraavaa:
kesto: 42.03
222 kcal, 60% rasvaa
max. syke 129, keskiarvo 115

...ja iloinen mieli. Tästä tämä taas lähtee. Ihan hyvin voisi onnistuakin tämä mun kuntoilun uudelleen aloittaminen pikkuisen tauon jälkeen. Ensiviikolle varasin jo muutaman Zumbatunnin. Jeee!

Huomenna alkaa mun uusi (vanha) elämä. Menen töihin! Heti aamusta. Aika kivaa ja vähän jännää.

Puikoilla on tällä hetkellä turkooseja villasukkia meille kaikille perheen tyttösille! Laitan kuvaa sitten kun kaikki ovat valmiit.



perjantai 6. elokuuta 2010

Grrrrräyh! Tiikerisetti on tehty.

Tein eilen valmiiksi tiikerilapaset ja villasukat. Toivottavasti niistä on iloa!
Jos nyt tunnustaa, niin meko tympetä oli neuloa ihan vaan perussukkaa ja lapasta. Ja tuntui, ettei villasukan varsi lopu ikinä ja tuota lapasen kämmenosaa sai neuloa neulomasta päästyään. Mutta toisaalta, mä olen oikeastaan vaan tenyt kaikkea piperryksiä itselleni ja pikkutytöille niin tottahan sitä tuollainen perusneule tuntuu aikas pakkopullalta ;)

Ainiin! Ohjeen nappasin Novitalta, jotkut peruslapset ja sukat nuo olivat.
Lanka: Järnbo garn mellanraggi. 75% villaa ja 25% polyamidia.
väri 28003, erä 752

Sukkiin ja lapasiin meni yhteensä 200 grammaa ja tietysti se loppui ennenkun sain tehtyä peukalot. En viitsinyt lähteä Oulunkylän lankamaailmaan ostamaan lisää lankaa ja tein peukalot ruskeasta nallesta. Mielestäni se sopi väreihin eikä pistä silmään.

Kuntoilu on alkanut taas!

Uimahalli aukesi, kävin illalla vesijuoksemassa pitkästä aikaa ja oli tosi ihanaa!
Kesto: 46.03
281 kcal, 55% fat
max. syke 137, keskiarvo 124

Ei mikään megasuoritus tietenkään, mutta tauon jälkeen tällainen aloitus :)

Huomasin samalla uimahallin uuden jumppalukkarin! Siellä oli ilahduttavan paljon Zumbatunteja, joille voisi mennä. Kamppailen nyt tässä vaan itseni kanssa, olenko huoni äiti, jos lapset ovat tarhassa ja mä menen jumppaamaan? Mutta toisaalta, mä olen tehnyt 24/7 lastenhoitohommaa pitkän aikaa, niin enköhän minäkin ansaitse vähän omaa aikaa ilman lapsia?

Helteiden hellitettyä myös tämä kaveri pääsee juoksulenkeille :)
Pääsin eilen paijailemaan 12 viikkoista jackrusselinpentua <3 Ihana!
 Järki ja tunne vääntää kättä...

Aurinkoista viikonloppua! Tehkää jotain ihanaa...

torstai 5. elokuuta 2010

Keskeneräistä...

Viilentyneet päivät on houkutellut mua taas neulomaan. Vähän sitä, vähän tätä, aloittamaan ja kokeilemaan tuota. Ja mä olen niin ajatellut, etten tekisi vähän kaikkea johonkin vaiheeseen ja sitten aloittaisi uutta, mutta nyt on vähän lähtenyt lipsumaan... Ja sitten vielä surffailen kaikenmaailman neulesivustoilla joista saa vielä lisää ideoita. Onneksi mulla ei ole kamalan suurta puikkovalikoimaa, niin en pääse määrättömästi aloittelemaan ja kokeilemaan kaikenlaista mitä päähän pälkähtää.

Oikeesti, olen ajatellut, mitä olisi järkevää neuloa? Mitä tarvittaisiin, mistä olisi hyötyä? No, villasukkia ja lapasia varmaan ainakin. Ja myssyjä. Mutta pipojakin alkaa olla reilut kasat...haittaako se? Voihan sitä asusteita vaihtaa vaikka joka päivä ja niillä saa uutta ilmettä vanhoihin vaatteisiin. Ja sitäpaisi, sateisella säällä ei ole mitään ihanampaa kun sadetakki, vuotamattomat kumpparit ja villasukat. Olisikohan alpakkaiset, pitkävartiset mukavat...? Entäs lapsille? Mikä materiaali olis kiva, vai kokeilisinko kaikkia?


Mä olen pitänyt mun rakkasta liikuntaharrastuksesta taukoa ihan liian kauan. Tänään aloitan syyskauden ja ryhtiliikkeen! Mullakin on oikeus kohtuullisessa määrin mennä harrastamaan. Äidin hyvä on perheen hyvää. Illalla vesijuoksemaan. Siitä sitten pikkuhiljaa spinuun, pumppiin, juoksemaan ja aerobictunneille. Suunnitelma on hyvä. Tästä se taas lähtee!

Toimeliasta torstaita!

ps. Tytöt on päikkärissä leikkimässä! Ja minä olen kotona. Tunin verran yllättävaa omaa aikaa. Mahtavaa :)

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Jaksaa jaksaa raksaaa...

Ensi vuoden elokuussa tämä on soma paikka neuloa. Ruoho viheriöi omenapuun alla ja minä neulon kauniina ja seesteisenä kauniita neuleita ihanan päivän aurinkoisena ja lepposana iltana. Eväänä mulla on hyvää tuoretta kahvia ja vastaleivottuja korvapuusteja, jotka eivät ole lainkaan palaneita vaan justiinsa sopivan meheviä ja kuohkeita. Täytyyhän sitä ihmisellä haaveita olla vai mitä?

...maalattu on...Hih, tästä tulee varmasti ihan kiva, kunhan valmistuu :)
Nyt alkaa olla vähän "taisteluväsymystä" ilmassa. Vähän on vielä jäljellä. Ei paljon, mutta kuitenkin niin, ettei ihan vielä ole valmista, muttei pahasti enää keskenkään. Mutta tuntuu,ettei jaksasi enää väsätä. Tänäänkin olisi pitänyt taas maalata päivän urakka, mutta mä menin sitävastoin pienille kauneusunille. Ei olisi ehkä kannattanut.

Apuna käytin innokasta lapsityövoimaa! Hirveän pitkään tyttönen jaksoi mun kaverina maalata ja väsätä. Samaan aikaan sisällä isänsä rakenteli omia juttujaan ja "raksaorja" oli haljeta innosta, eikä tiennyt reppana enä mihin suuntaan olis kääntynyt taikka minne mennnyt kun häntä niin joka puolella tarvittiin. Ja kaikkea olisi ollit tavattoman mukava tehdä.

Nää meni eilen illalla harjoittelemaan vuorohoitopäiväkodin iltavuoroon. Isompi on siellä ollutkin, mutta pienempi ei, muuta kun pihalla leikkimässä ja sieltä se lähtee huutaen pois. Nyt sitten pääsi sisälle asti leikkimään. Oi onnellista. Ja tänään  kanssa. Mahtavaa.

Sinne mun pieni humpsahti, kun kala veteen. Muutaman kerran tuli leikeistään hetkeksi mun syliin istahtamaan, mutta tänään aamupäivllä tuskin huomasikaan mua. Huomenna mennään taas, ja ehkäpä pienempi jää hetkeksi sinne yksinkin. Isommastahan siis näkyi vaan kantapäät... sen jälkeen kun joku tyttö huusi sitä ikkunasta eile illalla. Tänään ei sitten joutanut edes hyvästelemään kun oli eilen sopinu jo, mitä tänään tehdään ja linna oli jemmattu jonnekin.

Ja joo, olen varmaan KAMALA äiti kun ei yhtään edes harmita viedä tyttöjä päikkäriin leikkimään muutamana päivänä/iltana viikossa!