keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

KIPpausta laillisuuden rajamailla

Eilen oli taas neulebileet. Emme päässeet kauniisiin, puistomaisiin maisemiin vaan jouduimme tyytymään karuun raksaan. Onneksi oli suklaakahvia ja muffinsseja!



Ensi kesänä otan verrokkikuvat samassa paikassa. Silloin neulomme kauniisti sisustetulla, suojaisalla ja ihanalla parvekkeella. Ikkunoista näkyy upeasti vihersisustettu tienoo. Ja aina paistaa aurinko, muttei ole kuitenkaan paahtavan kuumaa. Ja saatte ihailla täälläkin itseistuttamieni kasvien loistoa. ;) Itse olen (edelleen yhtä) kaunis ja kiinteä, sekä juossut juuri marathonin alle 3.45. Näin se menee.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Jotain sinistä

      Pyörittelin tuossa joutessani eräinä iltoina pipon ja villasukat. Yllärilahjaksi ajattelin antaa.


Tämä pipo on TiiQ:n Tähdellinen. Ohje täältä: http://tiiq.vuodatus.net/page/tahdellinen 
Lankana käytin Novitan Tennesseetä, ja sitä kului n.70 grammaa. Pipo oli tosi mukava neulottava, vaikka kaskin muutamaan kertaan langankierrot ja kavennukset väärin ja jouduin purkamishommiin, mutta eipä tuo niin vakavaa ole. Taidan tehdä itsellenikin tähdellisen myssyn. Eihän pipoja koskaan liikaa ole. Eihän?


Pipon kaveriksi neuloin villasukat kun lanka oli niin yllärin saajan näköistä. Ohjetta en käyttänyt, mutta saahan nuo kierresukkien ohjeet jostain kaivettua jos haluaa... Nuo on tehty 60 silmukalla neuloen 2 o, 2 n ja silmukat liikkuvat yhden oikealle joka 3. kerroksella.  Lanka on Novitan nalle kukkaketoa, väri taisi olla orvokki. ja sitä kului kerän verran.


Nyt mulla on puikoilla ihan perusperus- villasukat. Ainoa erikoisuus on itseraidottuva lanka ;) Täytyy varmaan välillä tehdä jotain ihan perusjuttuja niin sitten on kiva kikertää taas jotain erikoisempaa. tai eihän nämä mun jutut mitään kovinkaan kummosia ole, mutta kuitenkin. Hei, osaisko kukaan vinkata, mistä löytäisi miehille kivoja malleja? Vai pitääkö vaan vetää omasta päästä? Jotenki tuntuu, että kaikki miesten jutut on niitä harmaa- ruskee- musta- juttuja. Piristyksenä palmikko.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Paljon iloa sydänpiposta

Mä osallistuin blogeissa kiertävään kilpailuun, jossa viisi ensimmäistä tekstiin kommentin jättänyttä saa kirjoittajalta jotain itsetehtyä.  Tänään posti toi mulle ihanan, henkilökohtaisen kirjeen, jossa oli iiihana sydänpipo <3 Just mun mäköinen ja aivan ihana päässä. Kiitos, -M !



Myös mun blogissa on sama kisa käynnissä! Jo kaksi ihmistä on osallistunut, tilaa on vielä kolmelle :) Löytyy kilpailu- nimisestä päivityksestä. Tulkaahan mukaan jos haluatte.

Vietin tänään vähän lapsivapaata, ja kävin Oulunkylän Lankamaailma Nodiassa. Siellä menee ihan päästään pyörälle kun hyllyt on niin notkollaan kaikkea ihanaa. Ja hyviä tarjouksiakin oli. Jossain mutkassa neulon tällaisista langoista...


Näistä tulee tiikerisukkia!


Pipo, kämmekkäät ja lapaset ?

Mun lankavarasto osoitti jo laihtumisen merkkejä, mutta pullahti taas takaisin entiselleen. Ja torstaina olen menossa tyttöjen kanssa lankaretkelle Porvooseen, eli säälittävältä näyttää tämän lankavaraston pienennysurakka. Mutta kun/jos jatkan tätä aktiivista neuleharrastusta, niin jonain päivänä saattaa varaston pohja paistaa. Oikeastaan mun lankavarasto on aikas hassu. On kerä sitä ja toinen tätä. Silleen, että saa neulottua kaikkea pientä, tai sitten raidallista :) Mutta pientä tässä nyt tarvitaan. Villasukkia, pipoja, lapasia. Kaikille meille. Ja sitten tietty kilpailuun osallistujille jotkut oikein kivat jutut! Mulla on muutama suunnitelma päässä jo, täytyy vaan käydä nuuskimassa osallistujien blogeissa, josko niistä saisi vinkkiä, mistä ihminen erityisesti pitää.

Päivän pohdinta: Kumpi on parempi, sanoa vai olla sanomatta?

Mun täytyy nyt mennä, tekkakriputki odottaa. Muutama tunti mukavaa aikaa neuleiden parissa. Ja huomenna on taan NB- päivä. Jee!


sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Lauantai-illan leipomista

Pikkuneidillä on synttärijuhlat! Mun pieni vauvani alkaa olla jo pikkuruinen, omapäinen leikki- ikäinen joka tykkää laulamisesta, liukumäestä laskemisesta ja Maisasta. Niin se aika vierii...

Ensin leipuritar Hiiva teki mustikkamuffinsseja, jotka ennen uuniin menoa nätyyivät mielestäni ihan söpöiltä. Iloitsin vielä tiimarista löytyneistä eläonaiheisista paperisista muffinssivuoista.

Mutta voi ihme. Uuniin kirkatessani huomasin, errä muffinssivuoat oli levähtäneet ja pellin täytti muffinssikakku paperivuokatäytteellä. Voihan... Oli sitten innokas leipuritar Hiiva vissiin täyttänyt vuoat liian täyteen tai jotain?

Mutta ei hätää.  Onneksi kaapeissa oli myöskin sokerimassa. Pelastin, mitä pelastettavissa oli. Askarreltiin isomman tyttösen kanssa elinkelpoisten muffinssien päälle kukkaset, ja niistä tuli itse asiassa ihan kivat. Vähän tuollasiet Tshernobyl- henkiset, mutta maultaan oikein maukkkaat. Eihän näillä marttekerhon kunniamainintaa saa, mutta pelstusyritys oli osin onnistunut. Maultaan ne on ihan herkullisia, mutta rumia...



Mun lemppariherkkuja on korvapuustit ja paistelin niitäkin. Taikina kohoamaan...



Olipas tosi ihana vaivata taikinaa, väsätä ja väkertää pitkästä aikaa. Täytyy alkaa ottaa tuo leipominen ihan vaikka viikottaiseksi hommaksi. Niin mukavaa se on! Ja taidot kasvaa siinä tehdessä. Sekä varmaankin arviointikyky kuinka täyteen ne muffinssivuoat kannattaa täyttää...



Korvapuustit, olkaa hyvä :)

Ihan periteistä synttärikakkuakin tein. Sokerikakkupohja näyttää tältä just uunista tulleena. Päälle tulee sellainen ankkalammikko- tyylinen koristelu ja sisään mansikoita ja vaniljavaahtoa.


Ankat on tehty sokerimassasta. Laitan paremman kuvan sitten myöhemmin jos muistan ja saan aikaseksi.

Suut makiaksi!


perjantai 23. heinäkuuta 2010

Lapsivapaalla

Ihanaa! Molemmat tyttöset ovat yökylässä mummolassa. Lasten saaminen on ollut parasta, mitä naiselle voi elämässä tapahtua, mutta välillä äitikin kaipaa hengähdystaukoa arjen pyörittämisestä.

                              Tänään ollaan kierrelty vähän kaupoissa ja haettu raksaintoa näistä...

Bauhausissa oli ihanaa muumitapettia. Tekis mieli tapetoida sillä tyttöjen huoneen seinät malaamisen sijasta. Ikkunaan vaaleanpunaiset verhot ja kattolampuksi se viime kesänä Isosta Ruotsalaisesta ostettu "lasten kattokruunu". Lisäksi Stockmannilla oli muumi- säkkituoleja, joka voisi olla kanssa aikas kiva... Mutta onko muumit (vaikkakin vähän tyylitellyt) ennenpitkää ärsyttäviä? Ja voihan lasten huone olla "lapsellinen"... Voihan? Miksi itse asiassa pikkulasten huoneesta pitäisi tehdä varhaisteinarin kokon näköinen paikka? Lapsuus kunniaan. Muumit tulee meille :)


Meillä vietetään viikonloppuna synttäreitä. Päälle sankarittarelle laitetaan tälläinen mekko:



Eikös olekin tosi ihana? Ja sopii mainiosti meidän tyylitietoiselle pikkuneidille.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Neulebileet ulkosalla

Mulla on meneillään uusi projekti elämässä. Sen johtoajatuksena on, että myös mä saan tehdä kohtuullisesti kaikkea kivaa, jos se ei ole haitaksi muille ihmisille. Olen päättänyt vastata kaikkiin kivoihin kutsuihin KYLLÄ (jos juttu on sellainen, että mun on työvuorojen, lastenhoidon ym. puolesta mahdollista päästä). Keskiviikon kiva juttu oli NEULEBILEET :) kahviteltiin sisällä kun termoskannu ei pidä kahvia lämpimänä... Ja ilman kahvia ei suinkaan voi neulebileitä pitää!

Hyvä neulepaikka löytyi ison lehmuksen alta, jonne aurinko paistoi lämpimästi vielä illalla. Ulkona neulominen on oikeasti tosi kivaa! Huippuhyvä KIPpauspaikka on myös vähän naapureiden pihan puolella, mutta siellä saa kuulemma neuloa oikein mielellään :)
Huomaa bilettäjien samankaltaiset langat!



Myös Paavo osallistui! Itse asiassa mun täytyy neuloa blogikoirallekin muutama neulepaita. Muistaakseni Garnstudion syksyn mallistossa oli joku alpakkalangasta tehty koitan villapaita ja varmaan niitä löytyy paljon lisää ravelrysta ja googlettamalla. Tuo meidän koira kuuluu siihen sakkiin, joka alkaa palella ja täristä heti kun ilmat viilenee niin se on viisaampi pukea. Vaikka jotkut pitää koiranpaitoja ihan hömppänä, mutta tuolla kaverilla ne on ihan pakollisia.



keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Lina- pipoja

Tälläviikolla olen harrastanyt yhden illan pipojuttuja. Sain viikonloppuna käsiini tämän kauniin mallin ja ensimmäinen versio tuntui päässä niin mukavalta, että tein putkeen toisenkin, vähän ohuemman. Viimeaikoina olen neulonut aika monta pipoa itselleni... paljonko niitä tarvitaan? Onko liioittelua, jos ihmisellä on vaikka 15 erilaista pipoa? Ohuempia, paksumpia ja kaikkea siltä väliltä?


Lina- Pipo I

Lanka: Pirta koralli. 45% polyakryylia, 23% puuvillaa, 16% pellavaa, 16% viskoosia
-lankaa kului pipoon noin 60 grammaa


Lina- pipo II

Lanka: Novita Nalle aloevera
- Pipon tekemiseen kului n.65 grammaa

                         
Ohje täältä! http://tilkku.blogspot.com/2008/03/lina-toinen-kevisempi-kappale-piposta.html
Toivottavasti linkki toimii! En ole aikaisemmin laittanut tänne yhtään linkkiä, eli saattaa olla mun taidoissa vikaa...



Minusta tuo kuvio on kiva, mukavaa vaihtelua peruspalmikkoon. Ajattelin tehdä vihreän pipon kaveriksi vielä kaktussukat (ohje uusimmassa Ullassa), kun kuvio on niissä rahtusen saman oloinen. Ja ainahan sitä ihminen villasukkia tarvitsee! Ja tuon korallinvärisen pipon kanssa saattaisi hyvinkin sopia lindexin alekorista löytämäni puuvillahuivi. Saahan syksylläkin pukeutua karkiväreihin jos haluaa?


Pinkki pipo oli myös Pikkuneidin makuun. Ja kaikki tietysti sävysävyyn.


Onnea on potkulauta, jolla pääsee näppärästi liikkumaan!

Kivaa keskiviikkoa :)

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Kilpailu :)

"Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen. Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle jotka siihen kommentoivat. Sääntönä on että tavaran yms. pitää olla itse tehty ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana!"


Muistakaahan osallistua!

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Marimekko

-Jos naisella on uusi mekko, hänen on heti saatava käyttää sitä-

Tämä Marimekko meets H&M- collection mekko löytyi eilen kirpputorilta halpaan hintaan. Ostin vähän sillä mielellä, että ihan kiva kuosi, kokeillaan. Kotona se alkoi näyttää koko ajan vaan kiemmalta ja kivemmalta eikä muo väritkään vaikuta yhtään liian hyökkääviltä taikka räikeiltä. Itse asiassa ne on tosi kivat. Voi koko mekko olla printtiä eikä pelkästään vaan hame...

Talvella mekko on varmaan kiva mustien sukkahousujen ja mustan villatakin kanssa? Tarttee vaan neuloa se villatakki ensin, tai pitää silmät auki kirppiksellä.

 Mielestäni mekon istuvuus on jotakuinkin täydellinen, vaikka malli tuntui aluksi vähän vieraalta (osaanko mä käyttää tälleen "muotoiltua" mekkoa) ja ennenkaikkea, näytänkö mä kauhealta läskiltä tämä päällä? Höh. Miksi mä aina mietin, että olenko liian läski käyttämään jotain vaatetta? Mulle mahtuu koko 32 ja 34, eli en ole järin suuri. Ja sitäpaitsi, kaunis vartalo on muutakin kun pituus 180 cm, paino 45 kg ja  kuppikoko D.

Neulepuikoilla on nyt Lina- pipo. Nappasin sen ohjeen jostain kässäblogista. Kun saan sen valmiiksi, niin tongin lähteen esiin :) Tuo on  kiva neulottava, vähän uutta tuulta peruspalmikkoon! Puikoilla ei näytä yhtään miltään, mutta päässä kivalta.
Taidan tehdä samaa kyytiä pinkin version, sillä taas auttoi äiti lastaan lankavaraston laajentamisessa. Pieleen menee lankadietti.


Valitusosio: Olen harrastanut neulomista aktiivisesti nyt vuoden verran. ensin olin ihan innoissani kaikista N.. neulejutuista, mutta kun tämän syksyn lehti tuli, olin suorastaan vähän pettynyt. Aika peruskauraa. Pipoja tehdään paksuilla puikoilla ja käytännössä mallit on oikein- nurin. Lapaset on perusmalleja. Värit tummia, perus syksyn värikarttaa. Mutta sitten kun menee ulkomaisille neulesivuille taikka ihmisten blogeihin vierailemaan niin "taivas aukeaa". Sovelluksia, ohjeita ja ideoita on vaikka millä mitalla! Oletteko muut neulojat huomanneet saman?

Hihii! Meidän raksa alkaa valmistua. Kohta päästään parvekkeelle :)

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Shoppaholistin pyhäsaalistus

Kävin aamupäivällä pitkästä aikaa kirpputorilla. Kannatti mennä, sillä löysin taas vaikka mitä ihanaa ja pääasiassa ihan itselleni! Nyt mietin tässä vaan, että missä mä pidän näitä mun "uusia" hienoja vaateita? Tai hei, itseään voi myös ilahduttaa. Työpukeutumisesta huolehtii pääasiassa firma, mutta mä voin söpöstellä täällä himassa ja käynhän mä välillä aina jossakin...

trikoopaitoja...

villatakkeja ja huppari...

suloinen neulebolero

farkut...

mekko...

paitis...

ja tietysti Paul Frank...

Ja shoppailin mä toki vähän muutakin... Mukavaa, kun ihmiset oli myymässä itselleen tarpeettomia vaatteita mukavilla kirpparihinnoilla, niin mullakin oli varaa shoppailla ja leikkiä Victoria Beckhamia ;)  Meikkivarastot vaatisi kanssa uusimista, mutta ehkä sitten syssymmällä kun päivetys on vaihtunut normaaliin olminväriin.

Päätös on nyt tehty. Mulla on oikeus kohtuuden rajoissa ja muut huomioon ottaen huolehtia hyvin myös itsestäni. ei se tarkoita, että mun tarpeet menee kaikkien myiden ohi ja yläpuolelle, mutta myös mun on oikeus pitää huolta itsestäni, että jaksan huolehtia muista. Ja nyt Suurta Ongelmaani ratkoo jo ihan muut tahot kun minä. 

....sunnuntainjatkoa... 

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Kesäpäivän neuleita

Vietin tänään helteistä lauantaita kirsikkapuun alla neuloen! Ihanaa :) Meillä on täällä omassa kodissa tuskastuttavan kuuma ja oli niin kivaa päästä mummolaan vähän viilentelemään. En olisi ikinä uskonut sanovani näin julkisesti, mutta sais nyt nämä helteet loppua tai ainakin hetkeksi hellittää!!

Viimeistelin pitsivillasukat. Malli on Novitan uusimmasta numerosta. Lehden malli oli neulottu ticotico- langasta, mutta koska lankavarastoni on vakavasti ylipainoinen, käytin jemmasta vaaleanpunaista merinovillalankaa, jota kului arviolta 60 grammaa. Keijunkevyet sukat siis :) Nää on varmaan ihanan lämpimät kumppareissa ja unisukkina.

Sukkien seuraksi tein pitkulapipon. Lankana käytin Novitan rose mohairia, joka on mun näpeille aina yhtä hankala lanka... Ainaoikeaa ja resoria pystyn sillä neulomaan, mutta siihen se sitten melkein jääkin. Jotenkin on niin älyttömän hankalaa yrittää neuloa melko ohutta lankaa paksuilla puikoilla ja aina se vielä menee jotenkin sikkuralle ja purkaessa "takkuuntuu". Tai sitten mulla ei vaan taidot vielä riitä?

Näin tein pipon:

Lyhyelle (40 cm) 4,5 kokoiselle pyöröpuikolle 76 silmukkaa. 1 n, 1 o joustinneuletta 3,5 cm.

 Ainaoikeaa 24 cm. Päättelin neulomalla 1 kerroksen ajan 2 oikein yhteen, sitten yksi välikerros, jolloin kaikki silmukat neulotaan oikein. Toisella kavennuskerroksella jälleen koko ajan 2 oikein yhteen ja viimeinen kerros ainaoikeaa. Lanka poikki, silmukoiden läpi ja päättely.

Halusin vähän erilaisen pipon, käänsin nurjan puolen oikeaksi :)