sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Valtakunnassa kaikki hyvin. Ja tyttösellä uus pipo.

Meno on leppoistunut melkoisesti sitten viime postauksen. Kun muutana yö on nukuttu makoisasti, elämä tuntuu olevan taas mallillaan. Tylleröisen kipsi on pirtsakan punainen ja se jaksaa ja uskaltaa touhuilla entiseen malliin.

Tänään tein myös yhden elämäni parhaimmista juoksulenkeistä. En edes muista, koska olisi viimeksi kulkenut näin hyvin. Ihanuutta! Mahtavuutta! Just tällaisten tunteiden ja olojen takia mä juoksen. Ja menen huomennakin. Vaikka sataisi vettä. Syksyisin nyt vähän tuppaa satamaan.

                                                                   ***

Neuloin eilen pipon. Ajattelin ensin, että siitä tulisi mulle itselleni, mutta ei se mahdu mun päähän. Onneski on lankavarastoa, niin voi tehdä isomman ihan tuosta vaan!

 
Pipon malli on Kipari ja sen saa omakseen ravelrystä muutamalla eurolla. Tykkään tuosta pipon mallista ja se vaikuttaa istuvan päähän tosi hyvin.
 
Koko on keskikokoinen ja se on passeli siropäiselle 5 vuotiaalle. Lanka on jotain merinoa ja molempia värejä meni puoli kerää. Ajattelin virkata tuohon somisteeksi muutaman pupun, mutta ne ei onnistunut niin olkoon ilman.




                                                                     Hyvää sunnuntaita!

perjantai 25. lokakuuta 2013

Oh, Molly!




 Olen minäkin kanssa yksi neulontaa harrastava. Väsäilen usein kaikenlaista, mutta pakkaspäivinä päässäni töröttää silti muutaman vuoden vanha tanskalaisketjun akryylipipo. Okei, tein kyllä viimetalvena itselleni uuden myssyn, mutta se pöllittiin uimahallilla. Että oli vissiin niin hyvä.

Tein  itselleni Molly- pipon. Aluksi vähän mietin, että miten tuo sitruunanakeltainen väri aikuiselle passaa. Mutta kun sovittelin omaan(kin) päähän niin sehän on vallan kiva. Ja mulla on vielä yksi huivikin, jonka kanssa ovat oikein pirtsakat :)

 
Ohjeen omaa mollya varten saa täältä: http://www.ravelry.com/patterns/library/molly-9
Lankana mulla oli cascade 220 ja sitä meni suunnilleen 70 grammaa.
 
***
 
Bloggaajia moititaan joskus pinnallisuudesta. Että elämä on aina vaan ihanaa ja nää antaa vääristyneen kuvan aina milloin mistäkin. Tässäpä teille tippa raakaa realismia.
 
Tänään täällä kirjoittelee tämän näköinen naikkonen. Tukka on rasvainen, silmäpussit tarttis rintsikat ja unet olis tosi tevetulleet. Mutta ehkä sitten ensiyönä. Toivottavasti. Kämppä on sokuinen. Ruoka on nopsaanopsaa eikä taatusti ekoluomuitsekavatettuahössönhössön- superfoodia, jota ystävällisestu hymyillen kauniiseen essuun pukeutuneena kiitolliselle, kiiltokuvan kauniille perheelle tarjoan.


 
Ja vielä lähikuva silmäpusseista. Olkaa hyvä!
 
Siis aivan valtavan upeaa perjantaita !
 
   
Ja hei, älkää oikeesti olko huolissanne, varsinkaan anonyymit kommentoijat. Yleensä elämä on tosi kivaa, eikä mitään oikeeta hätä ole. Näitä päiviä on kaikilla...valitettavasti.
 
 
 

perjantai 18. lokakuuta 2013

Täälläkin kuplii

                                  Kupla on talviteloilla. Mutta onneksi voi tehdä kuplat käsiin.

 
 
Kuplat on ihanat neuloa. Mallikerta on sopivan helppo ja kuplia poksahtelee ilmaan tiuhaan. Ei ihme, että näitä vilisee blogeissa vaikka kuinka paljon. Tännekin niitä on tulossa lisää. Ihan varmasti.
 
Tein omat kuplani seiskaveikasta ihan ohjeen mukaan. Ja ohje löytii täältä:


 
 

 
Täällä meilläpäin satoin päivällä ensimmäistä kertaa tänä syksynä räntää.
Siitäkin huolimatta- oikein ihanaa viikonloppua!

tiistai 15. lokakuuta 2013

Tuiki, tuiki tähtönen.

Kun ensimmäiset tähtisukat tuli valmiiksi,ilmestyi läheisyyteeni koko joukko viluvarpaita. Isoja ja pieniä. "Sen-ja- sen väriset" olis kivat... Mulla olis tässä vähä lankaakin...jos tarviit...

Mutta se on oikeastaan ihan kivaa. Ja sympaattista. On mukava neuloa jotakin, josta on ihan oikeasti iloa toiselle ihmiselle. Ja hyötyä myös! Palelevat varpaat on aika kamalat. Se muistui taas eilen mieleen kun värjöttelin leikkipuistossa tennarit jalassa. Ilman villasukkia.

Eilen valmistui tähtöset Tyttöselle. Hänen kengänkokonsa on noin 34. Tein sukatt ruttu- nutun ja novitan perussukan ohjetta mukaillen. Varressa on 50 silmukkaa. Lanka on nallea ja jotain määrittelemätöntä pinkin sävyistä villasekoitetta kun multa loppui pinkki lanka. Gosh! Myös mun varastosta voi joku loppua. Jee! Laihdutus toimii. Huomenna on muuten Kirsi ja himoshoppajat- sarjssa joku käsityötarvikkeita liian innokkaasti osteleva nainen. En tiiä, uskallanko katsoa vai pisteleekö omaatuntoa liikaa.




 
 
                                       
                                            Lämmintä tiistaita!

lauantai 12. lokakuuta 2013

Voi rakkaus!

 
Nyt minullakin on ne- eriparisukat.
 
Näitä olen kaivannut koko elämäni. Mulla pitää olla jalassa just tällaiset sukat. Näitä täytyy tehdä lisää- eri väreissä vain. Olen niin tykästynyt!
 
Neuloa nipsuttelin nämä reilussa vuorokaudessa. Lanka on seiskaveikkaa ja puikot oli 3,5 mm eli työnsä tulokset näkee  nopsaan. Ja vitsit miten koukuttavia nuo tähdet oli- teen vielä tän tähden ja sitten jotain muuta. Ja sitten hups- koko rivi tuli valmiiksi ja eihän sitä nyt kantapäätä kannata puoliväliin jättää. Äkkiihän sen nyt...



 
Kun ohje on tehty alunperin lapselle, tuunasin sitä vähän isommaksi, niinku moni muukin sukankutoja ennen mua. Varressa näissä sukissa on 50 silmukkaa.

 
 
Ihanaa viikonloppua! Tehkää kaikkea ihanaa...

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Elämässä pitää olla säihkettä!

 
Kun on lokakuu ja pimeää ja sateista , jossain pitää olla hohdetta!
 
Laihdutusleikkasin lankavarastoani lasten päikkäiriin askartelutarvikkeiksi. Kannoin sinne automarketin muovikassillisen kaikenlaista, mitä en usko kuunaan tarvitsevani. Ja kappas vaan- laatikoista löytyi taas kaikkea, mitä en todellakaan tiennyt omistavani. Kuten esimerkiksi tuo kimallelanka. Olin käynyt sen jossain elämäni vaiheessa kerimässä vyyhditä siistille kerälle, mutta sinne se sitten oli lähdes muumioitunut.
 
Neiti Rusetiina osaa antaa arvoa kaikelle, mikä kimaltaa. Hän sai uudet villasukat ja lapaset. Villasukat pääsi heti myös parannustehtäviin, sillä neitosen varpaassa saattaa olla alkava haava, joka paranee kyllä jos äiti hieroo varpaisiin sitä ihanan tuoksuista rasvaa ja laitetaan villikset. Uudet.
 
 
Lapasten ja villasukkien malli on Kesävoi. Helppoo, kädet käy mennen, tullen ja aina siinä välissä. Tuloksena on ihan kivaa pintaa :) Kerästä jäi vielä jäljelle noin 40 grammaa eli vähän vajaa 200 metriä. Riittäisikö se pipoon vai tekiksinkö varalapaset? Tumppuja kun tuppaa aina hukkumaan jonnekin!



 
 
 
Kimaltavaa keskiviikkoa!


lauantai 5. lokakuuta 2013

Mä en oo koskaan...


...neulonut junasukkia. Nyt olen! Tein samalla neljä paria, ettei poikasen varpaita palele.



 
Langat on villalankojen kerien loppuja, pieniä nöttösiä. Tein sukat 44 silmukalla, muuten ihan perinteisen ohjeen  mukaan. Vähän tuli sukkiin kokoeroja, kun ei ne langat sittenkään ollu samanpaksuisia.



                                    Lämmintä lauantaita!