sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Onko muilla joskus tälläisiä päiviä?

                                             ... kun koti näyttää ihan oikeasti just tältä?





Joka paikassa vallitsee kaaos ja sekasorto. Kaikki, mikä kädestä putoaa, jää niille sijoilleen. Joku sitten korjaa, aikanaan. Kukakohan se mahtaisi olla? Välikausivaatteissa alkaa olla jo turhan viilee olla, varsinkin aamuisin, mutta ken laittaa talvivaatteet paikalleen ja huolehtii välikausivaatteet sitten jonnekin, minne? Ikkunat on likaiset. Kuka ne pesee? Lapsia pitää hoitaa, ruokaa laittaa, kotia järkätä. Lattiat huutavat vahaa pintaan.

Minä laitan. Minä teen. Minä järjestän. Alan alusta ja lopetan kun hommat loppuu. Koitan keksiä keinot. Välillä vaan jurppii. Huolehtia töissä ja huolehtia täällä kotona. Joskus olisi kiva vaan olla. Ihan vaan hengata. Joku toinen tekisi, puuhaisi, järkkäisi. Ja miettis, miten mun olisi hyvä.

Mutta ehkä sitten joskus :)

Tuumasta toimeen!

Joo, tavaraa on liikaa, varsinkin vaatetta. Ei nämä minnekään mahdu! Ratkaisu: Hankkiudutaan niistä eroon. Varasin kirpputoripöydän läheiseltä itsepalvelukirpputorilta, jossa olen muutaman kerran käynyt ja tehnyt hyviä löytöjä. Pyykkään, silitän ja viikkaan. Pannaan hyvä kiertämään! Tänään aloitan ja huomenna jatkan taas. Toivottavasti joku löytää itselleen ja/tai lapsilleen meidän tavaroista jotain uutta ja kivaa, mikä saa hänet iloiseksi :)

Nettikirpputorilla oli ostoilmoitus. Äsken kävi äiti ihanan pienen vauvansa kanssa hakemassa tavarat. Käyttöön menee. Kivaa! Ja koekäytössä tässä meidän sohvalla toimi vallan upeasti, just niinkun pitikin. Tyytväiseksi jäivät sekä äiti että nukkatukka, masu täynnä.

Yhtä kaappia penkoessa löytyi verho, joka on ollut kadoksissa kesähelteistä lähtien. Vaan eipä ole enää :) Laitoin sen ensin valkaisuun, kohta pesuun ja sitten vaan kuivaksi ja ikkunaan. Uutta ilmettä kotiin! Se aina piristää.

Sitten vielä maalaan, ehkä ylihuomenna. Lipastot saa maalit ja pääsee käyttöön. Toivottavasti niistä tulee nätit, sellaiset kun ajattelinkin.

Ehkä tamä tästä, pikkuhiljaa. Askel kerrallaan...




Kun tilanne tästä vielä rauhoittuu, kiehautan itselleni iltakahvit ja istahdan neulomaan! Tästä on tulossa pipo, ihan itselle :)

Ihanaa iltaa !

6 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Näyttää ja kuulostaa tutulta. Sitä kun tuo kaaos iskee, ei edes tiedä mistä päästä aloittaa. Tuo kirppis on hyvä idea. Tuosta pipostasi tulee kiva.

Estetiina kirjoitti...

Moi, Enkulin käsitytöt! Hyvä, että kaaosta on liikkeelä muillakin. Tuntuu, että tämä kauden vaihtuminenkin tekee sitä sekasortoa osaltaan lisää... Toivottavasti edes osa kamppeista menisi laupaksi sellä kirppiksellä :)

Kiitos pipokehuista :) Kokeilin sitä päähänkin jo ja aika kivalta vaikuttaa. Laitan sitten valmiista kuvaa...

CherryKirsche kirjoitti...

Puhut kyllä aikas hyvin äitien elämästä. Jos yhtään lohduttaa, niin mulla - ja "kaikilla", on just tollasta. Kaikki on sekaisin ja toiset vaan sotkevat, justiinsa tolla tyylillä että jos jotain putoaa, niin äiti korjaa. Jos muruja tai voita jää pöydälle, niin äiti korjaa. Jos päikkäriin on unohtunut viedä kurahanskat, niin miksi ihmeessä äiti ei ole muistanut... Tuntuu tosiaan toisinaan, että ajattelee pitkälti vaan toisia ihmisiä ja tekee asioita joita ei kukaan huomaa. Sitten tulee isä ja leikkii hetken lasten kanssa, ja voi jee, kun se isi on kiva... ja äiti tylsä.

Niin, mutta toisaalta. Hyvähän se varmaan on, ettei sitä yksin ole. Antavathan ne sotkijat paljon hyvääkin elämään :) Ja ovat se tärkein sisältö. Mutta ihmeesti ne oman äidin hommat sitten vaan siirtyy itselle - vaikkei sitä uskonut ja ajatellut silloin.

Toivottavasti kirppis on menestys :) Mulla ei mikään juuri liiku ikinä kirppiksellä, joten tungen vaan ennenstään täysiin kaappeihin lisää. Kohta räjähtää !

Piposta tulee nätti ! :)

Nzqu kirjoitti...

Heh, tuttu tunne. :) Ja minä sentään asun kahdestaan lapsen kanssa. Onneksi mun kolmevuotias jaksaa vielä innostua erilaisista 'siivousleikeistä'; ei siitä ehkä toisaalta niin paljoa apua ole mutta jospa jotain siitä oppisi. Viitsisi vielä teininäkin imuroida jne...

Lastenvaatteet liikkuvat yleensä hyvin kirppiksillä, kunhan muistat, ettet tunge pöytää kerralla ihan täyteen ja koitat käydä usein järjestelemässä. Tsemppiä! On kiva tunne nostaa myyntiajan loputtua rahat, vaikka saisikin vaan muutaman kympin.

Kivan näköinen pipo tulossa!

sanna kirjoitti...

näyttääpäs tutulta:D
ihania arjen näköisiä kuvia:)

Estetiina kirjoitti...

Cherry Kirche: Juuri noin se menee...Äiti hoitaa, järkkää ja laittaa. Ja sen homman määrän huomaa vasta sitten kun se jää tekemättä.

En minäkään noita sottapyttyjä ole ihan heti kiinaan lähettämässä je ehdottomastí niissä on emenmmä hyviä kun huonoja puolia, mutta silti välillä se siivottomuus sieppaa. Hih; en mä ainakaan kotona kakarana asuessani tajunnut, miten paljon arjen pyörittäminen vaatii. Kaikki vaan tapahtui. Ja nyt sitä on itse se, joka laittaa tapahtumaan. Tosiaankin, äidiltä tyttärelle :D

Nzqu: Toivottavasti Hän oppii hyville tavoille,eikä ole teinarinakaan sellainen vätys, joka vaan soffalla köllöttää ja odottelee valmista!

Kiitos kirpparitsempeistä molemmille! Olen tehnyt niin, että laitan valmiiksi "kasoja" joita käyn sitten silitetynä, viikattuna ja hinnoiteltuna viemässä sinne lähes joka pävä ensiviikolla. Ja samalla sitten järkkään ne muutkin kamat. Ja olis kovin ihanaa päästä eroon tuosta tavaramäärästä...tai edes osasta :)

Sanna: Kiitti :) Mä kävin vierailemassa sun blogissa ja vitsit, miten ihanan näköinen koti teillä on. Vautsi!!