tiistai 19. lokakuuta 2010

Alive and knitting!

Voi jestas, millaisia päiviä tässä on ollut...

Viimeviikolla mulla oli taas suunnaton ilo viettää muutama yö työpaikalla puuhastellen. Ja voin sanoa, että jos vaikka sota olisi syttynyt, niin me ei oltais sitä huomattu sillä meillä oli omat pikkuruiset katastrofimme menossa. En mä sitä tarkoita, ettei töissä tarvitsisi ensisijaisesti tehdä töitä mutta rajansa kaikella. Ihan mahdottomuuksiin ihminen ei noin niinku teoriassa pysty, mutta tietyillä aloilla käytännössä porukka tekee mitä vaan. Itsestä viis. Ei haittaa, vaikka terveyttään tai turvallisuuttaan riskeeraa, siitä vaan. Antaa mennä. Mehän venytään.

Kivittäkää vaikka, mutta teen tunnustuksen. Jos/ kun täällä on jotain mun tuttuja livemaailmasta, niin tämä teillekin tiedoksi. Hain opiskelemaan ihan muuta alaa. Hakuaikaa kouluun oli jäljellä päivä ja tein ratkaisuni. KLIK- sinne meni :) Ans kattoo kuin mun käy.

Rahtusen tunnen huonoa omaa tuntoa, mutta mitäs sitten. Joskus voi ajatella itseään ja loppuelämäänsä. Ja ei hätää, en mä voi työssäkäyntiä ihan kokonaan lopettaa, mutta alaa suunnittelen vaihtavani.

       Mukaviakin hetkiä on vietetty!

Kävimme tyttöporukalla Linnanmäellä valokarnevaaleissa. Isompi neito on oikein varsinainen huvittelija, nyt kun hän on sen verran kasvanut että uskaltaa mennä laiteisiin. Ja Pienempi on muuten vaan hurja, muttei mitta vielä riitä kaikkeen. Hih! Liikuttavaa! Näissä ainoissa kuvissa, jotka ennätin ottaa, tyttöset pyörii juuri siinä samassa karusellissa, missä minäkin pienenä hurjastelin menemään.


Sadepäivän ratoksi leivottiin suklaakekseja. Nää on rakastuneet möröt, joilla on molemmilla vesirokko.


Viimeistelin kesällä aloittelemani Virtauksia- pipot. Kaksi jo näpertelin, mutta vielä voisin tehdä yhden mustan samalla mallilla.  Mikäköhän kaulaliina sopisi näiden kanssa?



                               Violetti pipo on tehty Novitan Seitsemän veljestä- villalangasta ja sitä taisi kulua pipoon 70 grammaa, ehkä vähän vähemmänkin. Tähän pipoon en tehnyt välikerroksia (katso ohjeesta tarkemmin, mitä tarkoitan jos kiinnostaa) ja valmis pipo onkn kivasti erilainen kun tuo vaaleanpunainen!

Vaaleanpunaisesta versiosta tuli tällainen! Lanka on Novitan jotain puuvillan ja viskoosin sekoitusta. Tässä on ne välikerrokset.





Pipojen ohjeet löytyvät täältä! http://www.ullaneule.net/0210/ohjeet_virtauksia.html

Illalla mulla on suunnitelmissa spinningiä, söpöstelyä ne vaaleanpunaista neulontaa.
Huomenna leivotaan :)

Jännittää! Ensimmäinen resepti tässä blogissa. Haluan oppia paremmaksi leipojaksi ja ajattelin, että juttelen niitä leivontajuttuja täälläkin.

Topakkaa tiistaista!



6 kommenttia:

-M kirjoitti...

Mä oon niin satavarma et sä pääset sinne kouluun! Mitä siitä nyt huonoa omatuntoa potemaan?
Lohduttavaa huomata et en oo ainoo ketä ahistaa duuni..ja yleisesti kaikki muukin. Onneks tänään tulee kadonneen jäljillä. Vähän lohtua tähänkin päivään :D

Estetiina kirjoitti...

Moi! mä puolestani olen satavarma, etten pääse. Mutta katsotaan rauhassa, ja ainahan voi hakea uudelleen :)

Koska neulotaan? Haluaisin kokeilla erästä muffinssireseptiä.

CherryKirsche kirjoitti...

Kivoja pipoja taasen, erityisesti tuo vaaleampi sopi sulle hyvin, väriltään siis. Hauskannäköinen kuvio niissä.

Ja onnea vaan matkaan, toivottavasti onni suosii ja pääset mihin haluat :) Sun elämä - kyllä saat pyrkiä eikä tarvii huonoa omaatuntoa potea !

sanna kirjoitti...

millekkäs alalle vaihdat??
tai edes että minkä tyyppistä..noin niinkuin suunnilleen ;D?

ja ihania pipoja:)
mullakin on jokin söpöstely kausi meneillään..ihan kummallisia värejä alkanut kertymään kaappiin..

Estetiina kirjoitti...

CherryKirche: Kiitos :)Tuo vaaleanpunainen tuntuu päässäkin ehkä jopa mukavammalta kun tuo violetti. Mutta se huiviongelma...

Sanna: Mä en halua vielä paljastaa, minne hain (enkä toisaalta ihan suoraan mun "siviiliammattiakaan") mutta tottakai kerron sittan, jos mulla on hakuprosessissa onni myötä.

Söpöstely on aina mukavaa. Jatka samaan malliin ;) Mulla oli kanssa piiitkään koko söpöstely offilla mutta nyt olen ottanut kaiken takasin, korkojen kanssa!

Nzqu kirjoitti...

Musta tuntuu, että parhaimmat päätökset omassa elämässäni olen tehnyt lähestulkoon ilman mietintää ja lyhyellä varoitusajalla (toki silleen tulee tehtyä huonojakin päätöksiä, mutta kuka niitä jaksaa muistella). Ei tietty toimi kaikilla, mutta toivottavasti sulle aukeaa nyt elämässä uusi luku. :) Vaikket nyt pääsisikään opiskelemaan, ei se tarkoita sitä, että sun täytyisi stressata itseäsi samassa työpaikassa koko loppuelämäsi, jos se ei tunnu kivalta. Onnea tulevaan!