keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Voihan villasukka!



 Viimeistelin villasukkapareja isommalle tyttöselle. Pinkkisävyisiä- tottakai. Mahtaa mulla mennä aamukahvit väärään kurkkuun sinä päivänä kun lapsukainen alkaa käyttää muitakin värejä kun vaaleanpunaisen ja pinkin eri sävyjä!

Näissä sukissa ei ole mitään ihmeellistä- ne on vaan sukkia. Mutta eihän aina tartte olla mitään kauhean kummallista, eihän. Eiks joskus voisi vaan olla! Odottaa sitä, että lumi sataa maahan. Joskus aina nyppii, että työelämässä ja kotielämässäkin pitäisi olla koko ajan jotain uutta ja jännää menossa- eiks voisi vaan olla tyytyväinen siitä, että kaikki sujuu ihan suhtkoht normaalisti ja kaikki on terveitä ja hyvinvoivia?

                                         Kohtuullista keskiviikkoa!


4 kommenttia:

Lotta kirjoitti...

Nättejä sukkia! Sitä paitsi "vaan sukat" on ihan parhautta, niitä tarvitaan aina! :)

Sadelma kirjoitti...

On ihan huippua aina välillä neuloa "vaan tavallisia" sukkia! Ihanan helppoa, superrentouttavaa... Ja mä olen kovasti sitä mieltä, että joskus pitää vaan olla eikä koko ajan saavuttaa jotain ihmeellistä ja tärkeää ja hienoa.

KahviKaneli kirjoitti...

No, hienot on nämäkin.
harmittaa, kun meidän työttöllä on tilauksessa kesken jääneet sukat.. mutta nyt en ole niihin inspiroitunut..ja pakko olisi ehtiä hänelle myös säärystimet neulomaan Pukin Konttiin.. Täytyy ryhdistäytyä :o)

Estetiina kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne!

Näinhän se elämä menee, ihan tavalliset jutut on lopulta niitä kaikista parhaita ja ihanimpia. Jotenki tuntuu, että kaikilla elämänalueilla on alettu ahnehtia- koko ajan pitäis mennä lujempaa, parennin ja nopeammin. Mikään ei riitä. Vaikka kaikki on ihan hyvin niin siti oikein etsimällä etsitään juttuja, joissa olis pieniäkin stipluja taikka viikattavia kohtia. Ja nyt ei ole kyse mikrokirurgiasta...