keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Tehopakkaus?!

On tämä äitiys jännä ilmiö.

Kun odotat ekaa lasta, siitä ollaan ihan ärsyttävyyteen asti kiinostuneita. Ja vatsaantaputtelijoita riittää. Varsinkin, kun ei voi sietää makeilevien puolituttujen kosketuksia. Onneksi ne loppuivat hyvin nopeasti kun taputtelin muutaman vähän vatsakkaamman ihmisen masua. Mutta hei- eihän se nyt oikeesti loukkaannu kun sen mahaan koskee. Ne hormonit vaan sillä ressukalla hyrrää- lässynlässyn. Kuulkaas. Harva tykkää siitä, että mahaa taputellaan. Ja se mahan kasvu johtuu kohdun kasvusta. Kohtu kuuluu naisen sukupuolielimiin ja niihin ei ole yleensä tapana kosketella luvatta.

Kun vauva syntyy, tuore äiti yleensä sivutetaan surutta. Ja vauvaa ihastellaan ja halutaan sylitellä. Kunnes se alkaa itkeä. Tai vaippa pitää vaihtaa. Sittenhän onkin sopiva hetki siirtyä kahvipöytään. Kait sinä- just synnyttänyt nainen olet kahvit keittänyt ja tuoretta pullaa on syytä olla pöydässä? Ja kaadat sitä janoisille. en kaadellut. soosoo.

Toinen lapsi herättää kohteliasta kiinnostusta ja saattaa jopa kirvoitaa muutaman ystävällisen kommentin. Läheisimmät tutut ja sukulaiset haluavat nähdä vauvan ja tulevat kohteliaasti käymään kun siitä sovitaan. Vieraiden määrä putoaa onneksi kolmasosaan ykkösen ihastelijoista ja se jonninjoutavat kumminkaimat puutttuu- ja hyvä niin.

Kolmas lapsi kiinnostaa lähinnä itsen lisäksi omaa äitiä. Myös työkaverit ovat iloisia ja saattavat onnitella. Hommissa autellaan kohteliaasti ja joku ystävällinen kaataa sumppia äipän kuppiin. Täshän tää, mitäs tässä. Kun vauva syntyy, naapurit tulee iloisena kukkien kanssa käymään. Ja muutama sukulainen. Ne työkaverit pyytää vauvan kanssa käymään ja on oikeesti iloisia kun sinne menee. Kiinnostus on sydämellistä ja aitoa, ne tulee, jotka oikeesti haluaa :)

 
Kun sitten hoitelet lapsiasi, oli niitä sitten kaks tai kaheksan, hyvää tai hyvää tarkoittavat kanssakansalaiset alkavat olla sinusta huolissaan. Miten saat aikasi kulumaan? Oivoi, onkos sulla kädet täynnä vaiko eikö? Aijaa, hoitelet lapsiasi kaiket päivät ja pyörittelet kotihommat siinä sivussa. Onkos sulla omaa aikaa ollenkaan? Tai jos olet sitä omaa aikaa viettämässä niin johan mieltä painaa, kuinka olet jättänyt lapsesi? Kait sinulla sentään ikävä on? Ai. olet ollut niiden kanssa kotona muutaman viikon ihan vaan putkeen. Ihanko omaa aikaa. Mutta muistathan, että ne lapset on kerran vaan pieniä?
 
Joo. Ja Äiti elää kanssa kerran vaan.
 
 
Koska rikkaita lätkänpelaajia ja miljoonaperijöitä ei joka lissulle riitä, jossain vaiheessa joutuu menemään ihan oikeisiin palkkatöihin sen kodinpyörittelyn lisäksi. Ja oi sitä juhlapäivää kun kaupasta saa ostettua pikkuhousunsuojia ja juustoa! Eikä vaan jompaakumpaa. Kotihoidontuella ei kumpaakaan.
 
Tietysti tässäkin piilee karikko ja kanssaäidit, nuo yhteiskunnan kriittiset naispoliisit tässä mielellään älähtää. Että kyllä se sydän on aina joko kotona tai sitten niissä omissa urahaaveissa. Nyt kuulkaas paljastan teille suuren alaisuuden: voi olla haaveita sekä työelämässä ja silti pitää sitä perhearkea ihan kivana juttuna. Ja jaksaa paljon paremmin kun on välillä vähän jotain muutakin ajateltavaa kun Ruotsin Miljonääräidit ja Vihannesveijarit.
 
Ja tottakai jos olet ollut rahanhimoissasi putken töissä niin johan se väsyttää. Ketäpä ei. Juuri tällaisella hetkellä sitten sattuu tulemaan joku kumminkaimankamu vastaan ja jutellaan siinä pintapuolisesti puolen minuutin verran kuulumisia. Jotta voi kun on lapset kasvaneet ja itse sitä vaan säilyy nuorena ja nättinä teiniäitinä. Ja työkuulumisia. Että töissä ja jumppaamassakin käyt. Ja neulot sukat silloin ja toiset tällöin. Voi jotta, mikä tehopakkaus. Jösses sentään, kaikkea sitä kerkeät. Että ainahan sinä olet tuollainen tehopakkaus ollut. Hihihiiiihiiiihihhiii.
 
Voi taivas. Oi maa.
Teet niin tai näin niin aina teet jotenki väärinpäin. Arvostelulle alttiina oleminen ja aina väärin tekeminen saattaa sittenkin kuulua perustavan laatuisesti naisen elämänkaareen. Jos et tee mitään, olet toisten rahoilla elelevä pummi, joka vaan hakee tilaisuutta hankkiutua TAAS raskaaksi jottei vaan koskaan joudu itse mitään tekemään vaan siipeilee. Jos sitten puuhailet kaikenlaista ja ostelet ihan omilla pikku rahoillasi henkkamaukasta pennuille pinnejä ja pipoja olet perhe- elämästä välittämätön naarassusi joka sysää lasten- ja kodinhoidon toisen puolison vastuulle. 
 
 
terveisin, tunteeton tehopakkaus jolla on just pesukone pörisemässä ja makaroonilaatikko uunissa.


 
 
 


3 kommenttia:

Inkeri kirjoitti...

Äitien maailma on raaka. Jokainen saa kuraa niskaan, mutta onneksi ne voi kohauttamalla saada tippumaan. Onnellinen äiti hoitaa lapsiaan paremmin kuin onneton äiti. Ja vain itse voi tietää, mitä onnellisuus kullekin tarkoittaa. :)

Atia kirjoitti...

Tuttuja tuntemuksia :D jään lukijaksi :)

Estetiina kirjoitti...

Kiitos Inkeri ja Atia!