perjantai 21. syyskuuta 2018

Kun seitsemän kertaa purkaa on lopputulos ihana.



On aikoja ja päiviä ihmisen elämässä jolloin kokee olevansa kaikkeen kykenevä ja kovin paljon osaava. Eräänä näistä päivistä päätin neuloa villasukat, sillä pidinhän itseäni erinomaisena neulojana.
Voitonvarmana, uudet villasukat mielessäni kiehautin kahvit ja istuin neulomaan. Katsoin kuvaa ja heiluttelin puikkoja. Aurinkokin paistoi kauniisti.

Sukka eteni. Paha kyllä, että se näytti kovin erilaiselta kun kuvassa. No, eikun purkamaan. Jos ei kertaakaan pura ei lopputuloskaan ole hyvä. Homma eteni taas. Lopputulos sama. No. Huomenna uudelleen...

Itsepintaisesti jatkoin yrityksen ja erehdyksen tiellä. Välillä puikot unohtui kaappiin ja näpertelin jotain muuta välissä Lopputulema oli aina jotain vähän sinnepäin ja purku.

Eilen katsoin taas ohjetta. Jaa- nää onkin tehty neljällä puikoilla- Kokeilin- neulon yleensä magicloopilla. Laitoin viivoittimen kuviokaavaan ja kas- rivit alkoivat olla suoria. Sukka eteni joutuisasti ja ohjeen mukaan kun tekee, niin lopputulos on yhtä kaunis kun ohjeessa.

Kaikkeni melkein annoin ja mielestäni kannatti. 
Ohje on kirjoitettu ihan oikein, mutta sitä pitää seurata niin neulominen sujuu joutuisasti ja kerralla oikein.

Ohje on suomenkielinen ja maksullinen. Löydät sen täältä:

https://www.sullavikat.com/sukkashop/Amore-pdf-tiedostona-sähköpostiin-p113175830

Aurinkoista perjantaita!





Ei kommentteja: