Ei tämä mikään kuoleman kehtolaulu ole.

 

 

 

 

 Yövuorojen välillä ilottelin neulomalla Nurmilinnun.

 

Lanka on Heritagen merinoa. Alun perin yritin virkata tästä yhtä ihan toista huivia, mutta en sitten osannutkaan. Purin ja neuloin :) Jäljelle jäi vielä suunnilleen puoli vyyhtiä ja mielessä pyörisi joku musta- turkoosi raitahuivi.

 

Ohje löytyy täältä:

http://www.ravelry.com/patterns/library/nurmilintu

 

 

Neuloin huivin ohjeen mukaan, mutta pitsit tein sileää neuletta.

 

Kesän aikana olen löytänyt uudelleen lukemisen ilon. Nyt luen kirjaa Kuoleman kulttuurit suomessa ja siitä löytyi juttu nurmilinnusta, jota mä en ainakaan tiennyt ennen tätä.

 

Suomen kieli on rikas kuvatessaan kuolemankulttuuria. Kielessämme on kuolemalle toistakymmentä sanaa tai ilmaisua, joilla jokaisella on omat merkitysvivahteensa. Tällaisia sanoja ovat muun muassa sanat kalma, marras, surma ja tuoni. Myös kalevalamittaiset kuoleman kehtolaulut (esimerkiksi "tuu tuu tupakkarulla" ja "nuku nuku nurmilintu") ovat omintakeista kansanperinnettä. Kuoleman kehtolaukut liittyvät ikivahaan kansanperinteeseen jossa äidit nukuttivat lapsiaan laulamalla näille runoelmia ja laulelmia kuolemasta. Ne ovat syntyneet aikana, jolloin lapsikuolleisuus oli yleistä. Tutkimusten mukaan vain suomalaiset, karjalaiset ja virolaiset äidit laulavat lapsilleen kuoleman kehtolauluja.

 

 

 

Kaikesta huolimatta,

 

Ihanaa viikkoa sinulle :)

 

ps. Muista käyttää heijastinta!