lauantai 29. maaliskuuta 2014

Ketuttaa.

Tätä ei tietenkään saisi ikinä sanoa ääneen mutta...

Välillä haluaisin olla sinkku varastomies joka tekee yövuoroja.

Ai miksikö? No just siksi. Olisi kiva, ettei joku keiku kokoajan housunlahkeessa läpättämässä tiivitaavii, hispuu, laalaa bai. Isooo haliiii! Toinen vaatisi pelaamaan lautapeliä. Kolmas keskustelisi eksistentiaalisista kysymyksistä. Ja itse mä haluaisin vaan syödä lämmintä ruokaa, juoda kupin jos toisenkin lämmintä, painumatonta kahvia ja nukkua pitkät päikkärit. Saattaisimpa käydä jopa siiderillä.

Älkää hyvät ihmiset pillastuko. Ihan varmaan jokaisella perheellisellä on joskus näitä samoja ajatuksia. Mutta saahan niitä olla. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olen pelastanut kamerani innokkaan kaksivuotiaan käsistä, ohjastanut isommat ulkoilemaan ja ollut "kakkaani äiti" .  Kaikenlaista. Elämänmakuista. Oikeasti ihan parasta.

Koska tämä on neuleblogi eikä ankea osa- aikatöitä tekevä kotirouva verkkareissa narisee- teemainen kirjoitelma, haluan esitellä taas neulomiani villasukkia. Niitä on siis kaksi paria.

 Kas tässä! Mielestäni ne ovat oikein namuset.



 
Taas sitä seiskaveikkaa. Ihan perusvillasukat. Mallia olen ottanut sieltä ja täältä, en edes tiesä, mistä kaikkialta. Mutta tällaiset niistä nyt tuli. Muutamat saisin vielä tehdä. Ja kettulapasiakin kaivattaisiin. Että ei hommat lopu :)
 
Leppoisaa lauantaita!


8 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kuulostaa niin tutulta!! :)

Onneks nuo käsityöt saa mielen rauhoittumaan aina iltaisin, kun päivisin sitä käy niin kierroksilla. Pysyy pää kasassa, kun saa neuloa. :)

Jaksamista!! Et ole ainoa ajatuksinesi :)

Estetiina kirjoitti...

Kiitos, Hanna R ! Mä oikeesti mietin, kehtaako näin kirjoittaa mutta sitte päätin vaan antaa mennä. Eikai sellaista ihmistä ole oikeasti olemassakaan joka ihan aina jaksaa hymyillä !?

Anonyymi kirjoitti...

Voi kuule, varmasti jonkun muunkin perheenäidin mielessä on käynyt tuollaisia ajatuksia, älä pode huonoa omaatuntoa.

berenike kirjoitti...

Kyllä noin saa sanoa, jos kerran tuntuu siltä edes nanosekunnin ajan, koska ei se sitä todellista tunnetta muuta! Ihanat kettusukat :)

Estetiina kirjoitti...

Anonyymi: Näin se menee ...

Berenike: Kiitos :)

katja kirjoitti...

Kyllä mustakin tuntuu välillä ihan samalta ja ketuttaa niin sikana. Itellä 6 lasta -01 ,-04 ,-06 ,-09 ,-11 ja-13
Kyllä se aina menee ohi, lapset on kuitenkin ihania...

Estetiina kirjoitti...

Katja: <3

Unknown kirjoitti...

Sulle on tunnustus mun blogissa :)
http://vihrealankablogi.blogspot.fi/2014/04/kevat-tuli-lumi-tuli-onneksi-on.html