torstai 19. elokuuta 2010

Törkytorstai

Onneksi yksikään päivä ei koskaan tule takaisin... Tänään on lähes kaikki mennyt pieleen :/

Aamu valkeni aurinkoisen ja heräsin iloisena herätyskellon houkuttelevaan kutsuun sillä tänään olisi ollut duunipäivä. Mutta kas kummaa. Yön aikana joku oli käynyt raastamassa kurkkuani raastinraudalla ja nostanut kuumettakin ihan vaan mun ilokseni. No, eipäs tarvinnut sitten mennä töihinkään tänään. Kurkku on niin kovin kipeä, että ajattelin käydä terkkarissa pyytämässä streptokokkonäytteen. Ystävällinen terkkaritäti tuki diagnoosiani, otti näytteen (yöks!) ja soittelee sitten huomenna. No niin. Enpäs olekaan antibiottia syönytkään moneen kuukauteen. Mukavaa.

Vaikka äippä on kipeä, niin lapset jaksaa tapella koko ponnella. Ja että voi 5- vuotiaskin osata käyttäytyä kun teinari. Ja vetkutella ja vitkutella joka käänteessä. Myöhässä liikkeelle ja juosten eskariin. Fillarilla ei tietenkään voinut ajaa kun appari ei pysynyt paikoillaan.


Kun tulin viemästä tyttöjä, niin huomasin ilokseni, että joku lähimmäinen oli tarvinnut fillarini etupyörää. KYLLÄ IHMISET KEHTAA KAIKKEA VARASTAA! Muut pyörät oli rivissä koskemattomina, mutta minun etupyöräni oli sitten pitänyt ottaa matkaan mukaan. Kävin katselemasa sitä tuossa lähiojissa ja metsässä josko rosvon lihasvoimat olisivat pettäneet hurjan raskaan taakan kantamisessa, mutta taisi olla sporttinen roisto kun ei ryöstösaalista löytynyt. Tosi kiva.


Teknokemian farmaseuttiset valmisteet ravitsivat ryytynyttä kehoani siinä määrin, että pääsin parvekkeelle päiväkaffille. Neuloin siinä samassa vähän kaulaliinaa itselleni.


Vaikka mitä tapahtuisi, niin Paavo osaa ottaa rennosti. Sillä ei kierrokset nouse, vaikka kaikki tappelee kuorossa. Tuohon kun pystyisi itsekin... Ehkä jossain vaiheessa mä olen kanssa niin zen, ettei mikään hetkauta. No, ei nytkään suuremmasti tule raivottua ulkoisesti vaikka sisällä kiehuisi miten. Onko se sitä aikuisuutta ja isehillintää?

Pikkulikkaraukalla oli murhetta, kun se ei pääse pelaamaan jalkapalloa mimmiliigaan. Onneksi tuonikäisen saa onnelliseksi, kun pelataan pari erää nuppipalapeliä ja katsotaan Maisa- hiiren jännittäviä seikkailuja. vaikka joksus tuntuu kyllä siltä, että saisi mokomakin maisahiiri jäädä vaikka hiirenloukkuun tai jos vaikka keke- krokotiili söisi sen >:/



Parempaa torstaita kaikille muille!

3 kommenttia:

-M kirjoitti...

Voi rottis mikä päivä! Toi pyöräjuttu..Ihan sika törkeetä!! Talon pihalta!!! Raah!! Raivostuttavaa!
Huomenna neulotaan huolet pois!
ps. ihana toi empulan tukka...sivusta suora ja takaa takkunen.

Estetiina kirjoitti...

On minustakin törkeetä! Jos olisi ollut fiksu rosvo, olis ottanut pihdit mukaan ja napannut takapyörän, jos siis ihan myytäviksi varaosiksi varasti >(

Illalla neulotaan itsemme iloiseksi :D

Nzqu kirjoitti...

No onpas ollut päivä! Toivottavasti jäi vaan tuohon yhteen päivään nuo vastoinkäymiset.