Ajan hyötykäyttöä!
Pikkutyttönen oli uimakoulussa ja minä porskuttelin viereisellä radalla. Suunnittelin ensin, että olisin mennyt vesijuoksemaan
Uin 2000 metriä ja olen siitä hyvin ylpeä.
torstai: JUOKSULENKKI JA KAHVAKUULAJUMPPA
Jos mun paras ja ainoa lenkkikaverini olisi ihminen, en olisi koskaan lähtenyt juoksemaan. Koko päivän satoi taas vettä. Kakarat työllistivät varsin kiitettävästi että tuli taas ansaittua äitiyspäiväraha.
Illan tullen tupa hiljeni. Vesisade loppui ja tilalle tuli pimeys. Telkkarista tulisi tositeeveetä. Jääkaapissa on tölkki viivisiideriä ja jemmassa suklaalevy. Ja uusimmat naistenlehdet.
Vastentahtoisesti aloin kuitenkin kasailla kamojani. Jo trikoiden kohdalla somasti sohvalla tössöttänyt pikkukoira pomppasi ylös. Häntä heiluen eteiseen venyttelemään. Jee! Kohta mennään. mä niin tulen mukaan!
Taas mentiin. Ei se sää nyt niin paha ollut. Ilma oli sateesta pehmeä ja raikas. Sade oli kukkasumutetta, mutta mitäs sitten? Katulamput valaisivat reittiä kivasti. Syksyinen pimeys näytti tosi kauniilta. Musiikkisoittimesta tuli vaan hyviä biidejä. Jalat tuntui niin keijunkepeiltä, etä tehtiin sitten oikein kunnon piiitkä lenkki. Mahtavaa! Hyvä kun tuli lähdettyä! Onneksi on Paavo.
Lenkin jälkeen jumppailin taas kahvakuulalla. Hyvällä mielellä ja itseni voittaneena. Ketutti lähteä, mutta lopputulos oli parempi kun hyvä. Jee!
sunnuntai: PITKÄ JUOKSULENKKI
Mitä sitä ihminen voi muuta tehdä sateisena sunnuntai- iltana kympin kintailla kun pitkän juoksulenkin?
Juokseminen on tahdon asia. Ainakin äitikuntoilijalla. Jos on päättänyt lähteä, tie kutsuu, oli sää mikä hyvänsä. Eikä siellä nyt loppujenlopuksi niin paljoa satanut. Ja mulla oli hyvä soittolista. Harvoin sitä lenkillä näkee ilotulituksia!
2 kommenttia:
Heissulivei, kävin kurkkaamassa kuulumisia. Nuo ed postauksen pöllöt, ihunia! Terv MT oulusta
Moi MT! Kiva kun kävit :)
Lähetä kommentti