Ensimmäinen ikinäkoskaanmilloinkaan neulomani aikuiskokoinen villapaita on valmistunut! Ja mä olen niin ylpeä itsestäni. Suunnitelmisssa toki on tehdä vielä muutama paita lisää, mutta nyt on aika nauttia tästä huikeasta onnistumisen tunteesta. Ja vitsit, että olenkin itsestäni ylpeä!
Tottakai tämäkin homma oli purku- uhan alla kun huomasin, etten ollut huolimattomuuttani lukenut hihan raglakavennuksen ohjeita kunnolla. Ne meni ihan vinksinvonksin. Onneksi kuitenkin järki voitti. Kriisipuhelu äitille. Purin ja tein uudelleen. Ja kerroin äitille, että hyvä tuli :)
Lankana käytin pikkusisaren suosituksesta Gejstal Tinde- lankaa. Siinä on 50% perulaista villaa ja 50% tencelliä jossa kuulemma on jotain hyvänolon hippusia. Lanka oli ihanaa neulottavaa ja se tuntui suorastaan soljuvan näppien läpi. Eikä halkeillut. Eikä takkuuntutnut. Menekki oli 4 vyyhtiä, joten muutama vyyhti jäi vielä ylikin! Josko tekisi kaveriksi jotkut kivat lapaset taikka jotain :)
Sain viimeviikolla päätökseen yhden jutun, joka on vaatinut hikeä ja muutaman väsymyksen kyyneleen. Mutta nyt sekin on tehty! Ostin siitä itselleni kiitokseksi vaaleanliiloja tulppaaneja kiva kimpun ja leivoin mokkapaloja. Onneksi en tän asian osalta päässyt liiaksi vellomaan hyvissä fiiliksissä, sillä sain taas toimia ihmisroksiksena. Mutta ei se mitään. Onneksi elämässä on niin huisin paljon kaikkea hyvää, kivaa ja kaunista.
Olkaahan naiset ylpeitä itsestänne!
8 kommenttia:
Jeij! Ison neulehomman valmiiks saaminen on niiin siistiä!
Moikka! Joo, niin on :) Kiitos vielä kerran lankavinkistä. Tykkään ihan oikeesti tuosta tosi paljon!
Vautsi!!! Onpa tosi hieno, oot kyllä niin superguru noiden pitsineuleiden kanssa! :)
USKOMATTOMAN UPEA
Ihana! ONNEA!
Minun villapaitaprojekti ihan jäissä, hirveesti tekisi mieli tehdä sitä, vasta n. 20 cm tehtynä, mutta jotenkin kaivan kaikkea muuta neulottavaa / virkattavaa... kiertelen ja kaartelen koko puseroa. Mutta olen ihan varma, että saan sen valmiiksi, ehkä pari kriisipuhelua tosiaan pitää soittaa matkan varrella, ehkä syksyllä se vois aikaisintaan olla valmis..
Mutta ihana mallikerta tuossa paidassasi. Tykkään kauluksesta myös.
Kiitos kaikille ihanaisille kommenteista!
Laura: En tosiaankaan koe olevani edes kovinkaan taitava, varsinkaan silloin kun taas huolimtattomuuden takia purin ja purin ja purin... Mut tyytyväinen olen, tällähetkellä :)
Enkulin käsityöt: Kiitti!
KahviKaneli:Tsemppiä sen villapaidan kanssa! Kyllä se siitä aikanaan valmistuu. Kriisipauheluista, erityisesti äitille soitetuista, on aina apua. Mulla on kanssa runsaudenpaljous tuo väsäilemisen kanssa. Kaikkea ihanaa olisi kova saada tehtyä, mutta aikaa on vaan niin kovin vähän. Mutta josko se mun aika nyt tässä kohta alkaisi taas lisääntyä... ?
Hurjan ihana malli, sietääkin olla valmistumisesta tyytyväinen =)
Kiitos, Ranu! :)
Lähetä kommentti