Mun piti mennä lenkille mutta...

...siis aamusta kympin maissa (tai mullehan se on jo puolipäivä kun heräämisaika on 05) lähdin nukutuskävelylle rattaiden ja Paavon kanssa. Huomasin lyhtypylväässä mainoksen pihakirppiksestä. No, sehän oli  ihan reitin varrella...

 

Ja mä olen niin onnellinen ja tyytyväinen! Kannatti mennä. Katsokaa nyt mitä kaikkea mä sain kympillä. Siis kaikki yhteensä kympin! En edes malttanut silittää ja pestä näitä ennen hehkutusta ja nää näyttää näissä kuvissa ihan rytkyiltä mutta oikeesti ei oo. Tuossa on kaksi ihanaa mekkoa, toppeja, sortsit jotka saattaa kuitenkin olla mulle liian nuorekkaat ja täydellisesti istuvat farkut sekä takki, joka sopii just hyvin monenekin huivin kanssa. Brad Pitt on kanssa samaa mieltä. Tai ainaki mä luulen niin.

 

***

 

Muuten ei kuulu kummempia. Töissä olen sillontällön käynyt lastenhoidon lomassa, jumppaamassa ja vähän neulonutkin tai siis aloittanut vaikka mitä ja sitten jättänyt työn muutamaa silmukkaa vaille valmiiksi ja jatkanut uutta putkeen. Täytyy ryhdistäytyä ja tehdä nuo keskeneräiset valmiiksi. Vaikkei osaa niistä toivottavasto tarvitse enää ennen ensi syksyä!

 

***

 

Tervetulotoivotukset uusille lukijoille :)

 

 

Minne meet?

Voi ei, minne aika menee? Mun pikkusesta, mutta sentäänosesta keskospojasta on tullut  kävelevä vuoden ikäinen täystuho. Päivät kuluu kaappeja ja laatikoita purkaessa, syödessä, nukkuessa ja saatetaampa joskus panna elämä risaseksi ja mennä läheiseen leikkipuistoon keinumaan. Joskus käydään myös uimahallissa ja se on ylen lystiä.

 

 

 

Kun kaikki on nyt sitten taas niin kovin menevää sorttia, tein seiskaveikan jämistä Quo vadis- lapaset. Taas tätä mun peristeistä neulomusjuttua; helppoo ja nopeesti näperrettävää. Voikun mulla joskus olis taas aikaa ja energiaa näpertää kaikkia ihania pitsijuttuja joihin voisi oikeen keskittyä!

 

 

 

Ihan kelpo lapaset näistä tuli. Värit ei nyt ihan ole toisiinsa saumattomasti yhteensopivia, mutta mitäpä sitten. Itse asiassa nämä tumput on vähän niinku elämä itse. Kaikenlaisia värejä ja lopputulos on oikein kiva :)

 

Leppoisaa sunnuntaita!

Helppoo ja herkkuu sekä yks homemuija

Koska lankavarastoni on laihiksella, pyrin neulomaan kaikkea sellaista, mihin saan uppoamaan myös kaikenlaisia vajaita jämiä. Nyt valmistui tällainen!

Tämä namivärinen, upouusi kevätkauluri on Simply Sprinkle ja tein sen seiskaveikan jämistä. Aika pienet nöttöset riitti ja vielähän nuita tuossa on vaikka toiseen samanmoiseen. Mutta edes nyt vähän ovat vähempänä.

Tämä kaukuri tehdään ainaoikeella ja väliin neulotaan muutamat raidat lyhennetyillä kierroksilla. Mielestäni tää on oikein mainio ja näpsäkkä telkkarineule. Valmistuu nopeesti, ihan muutamassa illassa eikä neuloessa tule tuskanhiki kunhan saa vaan nuo värit sommiteltua kivasti..

 

Ajattelin käyttää kauluria nahkatakin kanssa, joka ei viimekeväänä mahtuntu mulle perhepoliittisista syistä. Mutta tänä keväänä mahtuu. Eikä haittaa vaikka on pakkasta kun siinä on toppavuori!

 

 

 

Ja sitten vielä esittelykuvat homemuijasta.

Kun kevätaurinko on alkanut paistaa, se on paljastanut kaamean totuuden. Minusta on tullut homemuija. Vaikka kuinka olen yrittänyt huolehtia itsestäni(kin) niin tukka on maailman karsein. Muutamankymmentä senttiä juurikasvua, kaameesti kakshaarasia. Silmänympärysiholle on tullu taas upouusia ryppyjä. Ja ne finnit! Kädet ja jalat kaipaa hoitoa. No, onneksi olen kuntoillut paljon, eli varauimarengasta ei ole. Se onkin ainoa hyvä juttu. Raskiskohan sitä kuitenkin mennä ammattiauttajalle? Kosmari ja kampaaja saattais auttaa homemuijaa muuttumaan taas omaksi hehkeäksi itsekseen.

 

Parhautta tänään:

Ihanat virpojat, monen vuoden tauon jälkeen! Meidän ovella on käynyt jo monta porukkaa noitaa, kissoja, pupuja ja yksi myönteinen vampyyri. Niin söpöjä ja ihania  :)

Kakskyt jotain

Kaksi kertaa purettu. Ekan kerran kainalotasolta, tokalla kerralla kauluselta kun silmiin sattui muutana niin ärsyttävä virhe. Ajattelin, että parempi sen on purkaa ja tehdä uudelleen kun jättää valmis kaappiin pyörimään muutamaksi vuodeksi ja sitten heittää roskikseen. Siinä menee hukkaan sekä hyvä lanka että neulojattaren aika!

Saanko siis esitellä, nyt vihoviimein valmis Twenty ten cardigan.
Lanka on ihana Cascade Eco+  ja se on just oikea auringonkukan keltainen. Jee!

 

Jäikö epäselväksi, että tykkään! Kyllä kannatti neuloa useampaan kertaan kun lopputulos on niin tosi kiva. Ja itseasiassa, mulla on langat valmiina jo toista samanlaista villatakkia varten. Vaan täydelliset napit on haussa.

 

 

Kappas vaan - taas sataa lunta. Miksei kevät jo tule?

 

Kiitos kuvaajalle- saat pullaa!

Mansikkajätskii hirmupakkasiin

 

Neuloin tuossa joutessani taas uudet lapaset. Neiti kesäheinä ihastui näihin oikein kovasti, joten teenpäs vielä toiset samanmoisen näitäkin.

 

Malli on Stephen Westin Splitbark ja tykkään toki itsekin näistä oikein kovatsi. Harmi vaan ,että huomiseksi on luvattu taas niin huisin kovaa pakkasta, että näpit palelee lapasissa. Rukkasia tarvitaam. Mutta näitä voi käyttää sitten vaikka töistä tullessa iltapäivällä kun kevätaurinko taas lämmittää.

 

Ihanaa, mulla on tosiaan huomenna työpäivä. Aamuvuoro. Eikä juurikaan harmita. Kiva on käydä aina sillointällöin tekemässä vuoroja niin saa vähän lisää rahaa kun tuo kotihoidon tuli on niin suunnattomansuuri ;) Ja ripähän tartte kenenkään marmattaa, että vaan lapsia tehdään eikä yhtään taloudesta huolehdita. Nih.

 

 

 

Lanka oli jotain ihanan pehmeää ja lämminta villasekoitetta ja just mansikkajätskin vaaleanpunaista. Napit vohkin äitiltä.

 

Mallikuvio on mielestäni tosi kiva. Tota kennoa on enemmän kämmenen kun kämmenselän puolella ja se on aika kiva.

 

 

 

Tykkään :)

 

Neiti Kesäheinä on alkenut lukea isommille pikkutytöille tarkoitettuja lehtiä. Tälläkertaa Witchiä. Ihan niinku ennennvanhaan, vieläkin niissä on kaikenmaailma testejä. Tämänkertainen analyysi munusta kuului näin:

 

Olet maltillinen noita, jota ei voi helposti pelotella tai ylipuhua. Tiedät, mitä haluat, mutta taivut kyllä luonnonlakien tai enemmistön eriävän mielipiteen edessä. Teet töitä vain sellaisten tavoitteiden eteen, joita pidät hyvinä, ja olet myös valmis luopumaan omasta edustasi. Et muutenkaan noidata sääntöjä kovin tarkkaa. Tiedät ninittäin sen, että vain noita, joka uskoo itseensä ja pystyy kääntämään maailman päälaelleen ja onnistuu siinä mitä tekee.

 

Auts! Osui.

 

 

Helmiä rivissä

 

Kun kevät ei sitten vielä tullutkaan vaikka jo niin hyvältä näytti, neuloin itselleni lapaset. Näitä tumppuja on vilistellyt blogistaniassa enemmän kun vähemmän enkä yhtään ihmettele. Nämä oli oikein kivat neulottavat kun aina vaan pompsahteli uusia pallosia *plop-plop* Itse asiassa tykästyin  niin kovasti, että toisetkin on jo tulossa! Ja ehkäpä myöskin näihin kivasti mätsäävä kauluri.

 

 Mukava taas neuloa kaikenlaista, kun olen muutaman illan jumissa himassa. Vain lapset, koira, minä, telkkarin laatusarjat ja neulepuikot. Meillä tulee olemaan niin kivaa XD

 

 

 

 

Kun tuppaan olemaan aina  ajastani jäljessä, niin tässäpä olisi minusta alaston totuus - kuva. Huomaathan muutaman kuukauden vanhan babyhairin otsalla, parinkymmenen sentin juurikasvun ja aina yhtä hurmaavat finnit jotka olen hankkinut ihan vaan suklaata syömällä. Kannattaa kokeilla. Ja asuna on tietenkin kulahtanut imetyspaita, koska poikanen ei suostu vierottumaan vaikka täyttää pian vuoden.

 

 

 

Parasta just nyt: rullaluistelu.

Pahinta just nyt: no se, kun ei pääse rullaluistelemaan.

Voi Mai

Villatakeilla jatketaan. Tälläkertaa on valmistunut Neiti Kesäheinän Mai. Itseasiassa se on odotellut viimeistelyä jo hyvän tovin kun se oli alunperin liian iso. Nyt se on melkein sopiva.

 

Koko on rinnanympärys 66 cm eli passaa vallan hyvin pienikokoiselle 8 vuotiaalle. Lankana käytin seiskaveikkaa (kun se on konepestävää) ja menekki oli vähän kolmatta kerää.

 

Noudatin ohjetta melko tunnollisesti, mutta jätin taskut pois ja nappilistan tein ainaoikealla l-cord reunuksen sijaan.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua !