Voi ei, minne aika menee? Mun pikkusesta, mutta sentäänosesta keskospojasta on tullut kävelevä vuoden ikäinen täystuho. Päivät kuluu kaappeja ja laatikoita purkaessa, syödessä, nukkuessa ja saatetaampa joskus panna elämä risaseksi ja mennä läheiseen leikkipuistoon keinumaan. Joskus käydään myös uimahallissa ja se on ylen lystiä.
Kun kaikki on nyt sitten taas niin kovin menevää sorttia, tein seiskaveikan jämistä Quo vadis- lapaset. Taas tätä mun peristeistä neulomusjuttua; helppoo ja nopeesti näperrettävää. Voikun mulla joskus olis taas aikaa ja energiaa näpertää kaikkia ihania pitsijuttuja joihin voisi oikeen keskittyä!
Ihan kelpo lapaset näistä tuli. Värit ei nyt ihan ole toisiinsa saumattomasti yhteensopivia, mutta mitäpä sitten. Itse asiassa nämä tumput on vähän niinku elämä itse. Kaikenlaisia värejä ja lopputulos on oikein kiva :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti