Haluaisin...saisinkohan...uskaltaisinkohan?

Mun on saatava uusia vaatteita. Tässä olisi muutama täydellinen !



Yhdistäisin tähän mekkoon erivärisiä legginssejä, villatakkeja, huiveja taikka jotkut helmet...





Muuten vaan ihanat!



Pakko olisi saada, mutta missä mä tätä käyttäisin?





Nää olis ihanat yhdessä... <3



Tänne laittaisin eväät ja uimakamppeet kun lähdettäis lasten kanssa retkelle aurinkoisena kesäpäivänä...



Tätäkin voisi käyttää niiden shortsien kanssa...



...Erään bloggaajan sanoin "Helmet kaulaan ja kaikki on ihanaa" !

Miten ihmeessä voi olla vaikeaa ostaa joskus itselle jotakin? Lapsille kyllä hankkii kaiken tarpeellisen ja enenmmänkin, mutta itselleen on vaikea "sallia" mitään ylimääräistä. Vaikka oikeesti suurin osa haaveilemistani vaatteista on sellaisia, että niitä voisi ihan hyvin käyttää missä tahansa. Kyllä hiekkalaatikon reunallakin voi söpöstellä ;)

Yks mun kaveri nauraa aina mammolle, jotka kulkee virttyneissä rytkyissä meikittömänä ja naama nurinpäin. Mä olen varmaan pian sellainen akankuvatus. *MUR* en halua olla. Ryhdistäydyn. Kun megaräkis on ohi, otan itseäni niskasta kiinni. LUPAAN!


                           Olen jumalaisen kaunis ja ihana nainen!

Keskiviikon kuulumisia

                           

Aina kun ajattelee, ettei asiat voi mennä enempää pieleen, niin elämä yllättää. Voihan konna. Mulla on kaikki röörit, mitkä päästä lähtee tulehtunut! Tää ei ole enää todellista... Jotain kivaa olis kiva. Mä en ala kun koko ajan kaikki menee ihan pieleen ja pommeja putoilee joka nurkasta.

Ja sitten iloisempiin asioihin, eli neulomiseen ja kenkiin!

Löysin talvella alennusmyynnistä itselleni ja isommalle Tyttöselle ihanat tennarit. Koko talven ne oli jemmassa ja käytiin niitä aina välillä silittelemässä. Viimein me saatiin ne käyttöön ja on IHANAT jalassa. Kannatti odottaa. Mä en ollu koskaan ennen tätä nähnyt kääpiötennareita.

 

Lystikäs lystikkäälle höpöttäjälle ja kaiken ihmettelijälle!

Nämä tennarit sopii mulle nyt kun valettu! Nuhanenä on just mun kääpiö. Mua naurattaa tää varmaan sitten kun olen tullu terveeksi, saanut nukuttua ja syötyä. Olen ollu huonoilla safkoilla jo jonkin aikaa. Painan 45 kg eli aikas niukasti.

Tein iltana eräänä lapselle Tyttöselle pitsipipon. Ajatuksena oli tehdä itselle, mutta siitä tulikin lapsen kokoa. Ja hyvä niin! Iloisena Tyttönen sen veti päähänsä ja sanoi, että tuntuu tukassa ihanalta. Eli sain vielä kauniit kiitoksetkin :)

Lanka oli Dropsin alpakkaa. En ole aikaisemmin neulonut alpakasta yhtään mitään. Ihanaa lankaa tuo on, kertakaikkiaan! Miellyttävää neuloa ja tuntuu käsissäkin mukavalta. Onneksi mulla on jemmassa "vähän" lisää tuota lankaa, siitä ajattelin tehdä villasukkia ja ehkä sen baktuksen.  Ensitalvena meillä kaikilla on jotain alpakkaa lämmikkeenä, ihan varmasti. Ja tuliskohan siitä ihkut kämmekkäät?

Lähden nyt tervehdittäville päiväunille ....Hyviä unia ja crp:n laskun kuvia mulle :)

Huomiseen!

Neulepäivityksiä

Jee Jee Jee!

Elämäni toinen pitsipipo on valmis :) Ihan itte tein, enkä purkanut kertaakaan! Olen niin ylpeä. Mä osasin! Toinen on työn alla ja useita suunnitteilla. Eli pitsipipopäivityksiä tulee varmaankin lähiaikoina lisää.

Lankana käytin violettia mohairlankaa, joka ei todentotta ollut maailman mukavinta neulottavaa, mutta ihan hyvin selvisin. Oli kuitenkin vaivan arvoista, siillä päässä se tuntuu aikas ihalta. Lämmin on, muttei kuitenkaan hiostavan kuuma eli just passeli vähän viileämmillä kevätsäillä.

Violetti väri on jostain syystä alkanut kiinnostaa mua, tuossa vähän analyysiä...

VIOLETTI on sisäisen rauhan hiljentymisen ja meditaation väri. Sitä tarvitsee henkisen tien etsijä, sekä henkisen työn tekijä - illalla. Violetti kertoo kokemusten tuomasta elämänviisaudesta, irtipäästämisestä ja luopumisesta. Violetti on pyyteetöntä rakkautta, epäitsekkyyttä ja toisten palvelemista. Violetista on apua silloin, kun elämän taakat tuntuvat raskailta kantaa. Liikaa käytettynä väri vieroittaa normaalista maallisesta elämästä ja jokapäiväinen rutiini voi tuntua ylivoimaiselta ponnistelulta. Väriä tulee välttää erityisesti masentuneena.




Violetin tärkeät syötävät: mustikka ja mustaviinimarja. Kivet: ametisti - päänsärkyihin. Fluoriitti viisasten kivi.
(lähde:www.annehietanen.com)

En tiedä sitten, miten hyvin tuo värianalyysi osuu mun elämääni, mutta ainakin tuo toisten palveleminen tuntuu tutulta. Siitä hommasta alan olla tauon tarpeessa.  Olis ihan täydellistä, että hetken saisi vaan olla ja ihmetellä ja tehdä just sitä mitä itseäni huvittaa!

Neuloin myös itselleni palmikkoiset polvisukat. Lanka on itseraidottuvaa ja siinä on aloevera- käsittely.  Tarkoitus oli tehdä sellaset saapassukat, mutta innokas neuloja teki kovin pitkät varret :) Aikas kivat ne on jalassa. Olen käyttänyt niitä myös unisukkina ja ihan tulee arkirinsessaolo kun laittaa vaniljantuoksuista jalkarasvaa ja karkkisukat jalkaan. Hih!

Puikoilla ja suunnitelmissa:

- pino pikkulapasia

- pitsipipoja (paljon ja erilaisia)

- baktushuivi

- alpakkavillasukat

-kasa kämmekkäitä

- huiveja

                                         

Neljäs päivä: Haasteita

Ihanaa, aurinko paistaa tänäänkin :) Jippii!

Projektissa on uusia haasteita. Olen kipeä ja lasten kanssa himassa (joopa, eihän täällä tartte mitään tehdä). Tuntuu, että aina kun on itse vähänkin poissa pelistä kakaroiden tuhovimma ja tappeluvoima lisääntyy. Mitään ei voida tehdä sovussa, kaikesta pitää raportoida äidille, mitään kadonnutta ei löydetä itse vaikka se olisi silmien alla ja kaikkee tällästä.

Ehlkä tarttisin myöskin violetteja kärsivällisyyspillereitä. Niitä voisi ottaa aina kun tuntuu, että kiukuttaa. Ja kaskas zeniläinen rauha laskeutuisi ja kasvoille leviäisi lempeä ja äidillinen hymy, josta kukatahansa vauvalehden lukija olisi kateellinen ja ihmiset katselisi mua kadulla ihaillen ja miettis, että tuossa menee äitiyden perikuva.

Vaaleanpunaisesta voimaa!

Hyvää tässä päivässä:

• Aurinko
• Eilisen muistelu
• Grillaaminen iltapäivällä
• Pienemmän päiväunet
• Päiväkahvit

Ihan kohta tulee kesä ja pääsee rannalle :)

Ensiviikolla luvassa huimia neulepäivityksiä!

Kolmas päivä

Positiivisuusprojekti jatkuu!

Ihanaa, mikä lauantai :) Aurinko paistaa ja oli niin lämmin!

Alan jo itsekin uskoa, että kyllä tämä tästä suttaantuu. Kuitenki takaraivossa jäytää, et jos kumminkin kaikki menee sittenkin ihan pieleen tai tulee taas joku kauhee juttu... Miksi ihmisen (tai ainakin mun) pitää ajatella kaikki pahimman kautta? Miks mä en vaan uskalla antaa mennä ja AIDOSTI olla sitä mieltä, et elämä kantaa?

Oltiin aamupäivällä lasten kanssa puistossa. Tosi mukavaa, kun ne pääsee kunnolla leikkimään ja puuhaamaan raittiiseen ilmaan niin ei pullistu seinät täällä himassa, ruoka maistuu paremmin, nukkuvat paremmin yms. Ja itsekin huomaan olevani virkeämpi, kun saa raitista ilmaa. Ja taivaan tosi on myöskin se, että äidin hyvinvointi on lasten hyvinvointia. Ihmiset, joilla on mielipide joka asiaan ja kova ääni kritisoivat tätä USEIN ja kovasti. Kyllä äidin onnen pitäisi olla vain ja ainoastaan lapsista peräisin. Jos haluaa jotain omaa niin huhhuh miten kammottavaa. Ei noin itsekäs voi olla... Soosoo. Vallan urheilemassa käy. Häpeäisi.

Tänään paistettiin kevään ensimmäiset hiekkakakut.

 

Laskettiin liukumäkeä, joka on löytynyt lumen alta.

Myös keinut on löytynyt lumesta.

Parasta just nyt: päiväkahvi ja croissantti <3

Päivä kaksi

Napsin nyt toista päivää kuvitteellisia vaaleanpunaisia positiiviuuspillereitä. Yritän tietoisesti ajatella mukavia asioita ja olla myönteinen. Ei tästä mitään tule, jos jatkuvasti syyttelen itseäni kaikesta, miettii mitä olisi voinut tehdä toisin yms. Tulee mitä tulee. Yritin parhaani, ettei mitään kurjaa olisi päässyt tapahtumaan, mutta tälläkertaa hyvä yritys ei riittänyt. Niin voi käydä. Elämä on.

Olen joutunut pitämään urheilusta taukoa, mutta onneksi voi neuloa :) Tämä vaaleanpunainen käärylä on suuri ylpeyden aiheeni, kunhan vaan valmistuu...

Käärylän alkuunsaattaminen vaati jälleen 6 purkamiskertaa, kunnes kyselin neuvoja eräällä neulojien nettipalstalla. Sieltä sitten sain vinkkejä tuohon lankavalintaan ja johan alkoi puikot suihkia :) Vaikeuksien kautta voittoon.

M:n kanssa vietämme langatonta huhtikuuta. Ei, en ole langennut.. Hyvä minä! Mutsi laittoi mulle mukaan pussillisen karkkivärisiä banbulanganjämiä, joista saa vaikka mitä ihanaa! Ajattelin, että noista ihanuuksista saa ainaskin tytöille muutaman pipon, itselle voisin tehdä kesäiset unisukat. Ja tietysti jatkan tuota vaaleanpunaista unelmaa... Ja uskaltautuisinkohan kokeilemaan haarukkapitsiä? Kokemuksia?

Hyvää viikonloppua toivoo mummo kiikkustuolissa <3

Positiivisuusprojekti. Päivä 1

On mukavaa omistaa koira. Vaikka kaikki menis ihan pieleen niin se tulee aina yhtä onnellisena ovelle vastaan. Ei haittaa, onko ollut poissa ihan vaan pienen hetken vai pidempään, jälleennäkeminen on aina yhtä riemukasta. Ja Paavolla on hurmaava hymy. Vai mitä?

Lapset on kivoja, varsinkin silloin kun ne on hyvällä tuulella ja mahat täynnä!

Olen kuullut, että kotiäitiyttä on verrattu johtamiskoulutukseen. Aika useinkin se sitä on. Paitsi että tämä homma näkyy vasta kun sen jättää tekemättä. Muutamakin päivä "poissa pelistä" pokii hyväksi toviksi lisähommaa, joka pitää tehdä oto. Ja vastaat loppupeleissä IHAN KAIKESTA. Muut ensin ja sitten minä. Jos sittenkään.

          Mä tarvitsen asennemuutosta! En jaksa huolehtia muista,jos en huolehdi itsestäni.