Paksua, (melkein)ainaoikeeta, lämmintä, turvallista

 

Orastava nuhanenä täällä terve!

 

Tosiaan, Lankaleikki on mulla kirjastosta lainassa vielä kaksi viikkoa. Alkaa olla painetta saada valmiiksi neuleita, jos ohjeen mukaan meinaan tehdä.

 

Eilen illalla neuloin nappilistat ja ompelin napit Hupputakkiin. Tein sen pienimmässä koossa ja ainakin mun neuletiheydellä se on sopiva 150 cm pipo päässä- kokoiselle naiselle. Lanka on Cascade eco+ jota löysin arkistoistani mooonta vyyhtiä. Villatakkiin meni kolme vyyhtiä eli noin 600 metriä.  Mitäköhän tarkoitusta varten ja milloin olen tuon oikein ostanut...? No, nyt se ainakin pääsi hyvään hyötykäyttöön.

 

 Voikun jollain tutulla olisi pieni tyttövauva. Tekisin hänelle vaikka mörkötakin. Kun tuota lankaakin vielä olisi.

 

 

Villatakki neuloutui nopsasti pottuja keitellessä, telkkaria katsellessa, mennen tullen ja aina siinä välissä. Vyötärön tienoilla on helpot levennys- ja kavennuskerrokset, jotka tekee takista mukavasti istuvan. Hihoissa on kanssa pikkusen kavennusta. Lanka on sopivan paksua ja niin lämminta, että tämä päällä tuntee olevansa turvassa maailman viimoilta ja vähän kaikesta muustakin. Tykkään!

 

  

 

Nyt tulee taas näitä juttuja joita ei saisi ääneen sanoa .

Kohdistan ohjeeseen taas kritiikkiä. Kirjan kuvat oli toki tosi kauniit, mutta jos ohjeen nimi on hupputakki, olisi kovasti kiva, jos kuvissa näkyisi myöksin se huppu. Ihan neulottuna. Hihat on kehoitettu neulomaan aina oikealla, neljällä puikolla. Kappas kun siitä ei tule ainaoikean näköistä vaan sileää neuletta. Yllä olevan kuva on hihasta ja neuloin siinä kerros oikeaa- kerros nurjaa.

Tämä villatakki on sopivan slimmi pidettäväksi kesällä kirppikseltä löytyneen nahkatakin kanssa :) Saa sataa ja tuulla. Viistoonkin käy. Mä olen turvassa!

 

Lämmintä ja leppoisaa torstaita.

Raitoja!

 

Mulla on kirjastosta lainassa Veera Välimäen Lankaleikki. Sain siitä valmiiksi ensimmäiset neuleet. Muutama on tarkoitus vielä tehdä ja laina- aika on se normaali kuukausi eli iltaisin saa puikkoja heilutella!

 

Tyttösen pipon ja kaulurin malli on Rappuset. Tein nämä pienimmässä koossa ja 50 grammaa molempia värejä riitti vallan mainiosti. Telkkarineuletta, sanoisin. Ainaoikeeta, vähän lyhennettyjä kerroksia. Pipo istuu päähän hyvin ja kauluri on melko lailla mukavan kokoinen. Ei liian iso eikä liian pieni. Tykkään. Pipon raidotus on mukavan epäsymmetristä. Tykkään.

 

 

Mutta voih. Ohjeessa oli virhe. Siihen oli unohdettu kirjata viimeinen eli tuo ylimmäinen tehosteraitarivi. Kuvaa katsomalla ongelma kyllä selviää. Silti. En tykkää. Maksullisten ohjeiden pitää olla oikein.

 

 

Eiks pisamat olekin söpöjä?

 

Ihanaa sunnuntai- iltaa!

 

ps. Kirjoittaessani tätä blogitekstiä tyrehdytin kaksi nenäverenvuotoa, moppasin veret lattialta, tein jauhelihakastiketta, latasin tiskikoneen ja selvittelin yhden riidan.

Askonpäivästä Lotanpäivään

                                                                          Postauksen teemabiisi :)

Arvatkaa mitä, mulla ei ole vieläkään kahvinkeittimessä pannua.

Tänään on päivä 7. Toisena ja kolmantena päivänä oli voimakasta päänsärkyä, joutui ihan särkylääkettä ottamaan, mutta sitten ei enää mitään. Muutaman kerran viikolla on tullut fiilis, että olisi pakko saada kahvia. Se on onneksi mennyt nopeasti ohi. Ajattelin, että en vieläkään kirmaa kauppaan pannua ostamaan. Koitan pärjätä ilman. Sosiaalisissa tilanteissa tottakai haluan kahvitella, mutta täällä himassa olen ainakin toistaiseksi totaalikieltäytyjä. Ensimmäiset kahvittomuuden merkitkin olen jo huomannut; urheillessa syke pysyi maltillisemmissa rajoissa kun silloin kun kahvia join. Ja siis mulla saattoi mennä jopa 6-8 mukia päivässä. Että taisi se olla aikakin laittaa tyttö katkolle.

 

Nyt kun mulla on kerran menossa tämä elämän ryhtiliike, niin haastan itseni oikein kunnolla!

Kahvittelun lisäksi mun toinen pahe on shoppailu. Ostelen pääasiassa kirpputoreilta kaikkea ihanaa vaatetta itselleni. Ja sitten olen vielä löytänyt naamakirjasta nämä mukavat kirppispalstat, joista ostaminen on ryökälemäisen helppoa. Toki kiertelen jonkin verran myös kaupoilla, ja saattaa tieltäkin jotain tarttua mukaan... Teen ostikseni pikkurahalla, mutta nyt alkaa olla kaapit täynnä kaikkea kivaa ja toki lisää sitäsuntätä tekisi mieli ostella. Mutta ei- nyt tulee tähänkin stoppi.

Lupaan itselleni,että en ostele vaatteita, kenkiä tai asusteita ennen toukokuun 12 päivää vuonna 2014. Lapsille tottakai tarvitsee tarpeen mukaan hankkia mitä ne tarvitsee, mutta itse voin olla hyvinkin ilman uutuuksia. Eipä taida nuo vaatteet ihan heti loppua. Saan toki neuloa itselleni. Kielto koskee ostotapahtumia kirppareilla, nettikaupoissa ja tavallisissa kaupoissa.

Lupaan itselleni myös, että lakkaan haihattelemasta kampaaja- ja kosmetologikäynnistä. Ei on ei. Jos onnistun shoppailemattomuushaasteessa, varaan ajan itselleni toukokuus 12 vuonna 2014 siiitä ihanasta kampaamosta, josta saa kasvivärejä. Ja joka on niiiiiin ihana. Silloin olen ansainnut sen. ja käyn kosmarilla :)

Jaiks! Tulikohan luvattua liikaa.... KääK!

Kahvipaussi

Aloitin kahvinjuonnin kun olin kasiluokalla koulussa. Naapuriluokan teinarit keräsivät  rahaa leirikoulua vasten ja näppärästi perustivat kahvinmyyntipisteen, josta aina ruokavälkillä myivät sumppia naapuriluokkien teinareille, jotka halusivat olla 14 vuotiaina hormonipommeina niin aikuisia, että kahvikin maistui.

Mä olin ihastunut naapuriluokan poikaan. Ja ihastus taisi olla molemminpuolista, koska teinikossi kaatoi mulle aina ihan ilmaiseksi kahvikupposen. Ja muutaman kuukauden kuluttua pyysi mua treffeille leffaan. Ja minä menin. Oih! Romassi saattoi kestää jopa muutaman piiitkän kuukauden, mutta se jätti ikuiset jäljet. Sellaiset kahvitahran muotoiset.

Jokunen vuosi on vierähtänyt kahvitellen. Kunnes viime perjantaina täystuho kiipesi tuolin kautta keittiön tasolle ja pudotti sieltä lasisen kahvikannun lattialle. Se hajosi tuhansiksi sirpaleiksi. Eipä siinä mitään, sirpaleet imuriin ja isolle kirkolle uutta pannua hankkimaan. Paha kyllä, että ostin väärän kokoisen. Epätoivo iski. Ilta tuli. Kuinka ikinä selviäsin ilman tuiki tärkeää aamukahvia...!?
 Ihan hyvin. Vähän päätä jomotti, mutta se meni nopeasti ohi. Päässä välkähti ajatus. Josko vaikka en hankkisikaan uutta pannua. Kokeilisin olla ilman kahvia. Totaalikieltäytyjäksi en meinaa ryhtyä, sillä kahvittelu on ihanan sosiaalista! Mutta jos nyt kotona lakkoilisi, ainakin jonkin aikaa. Nyt ollaan keskiviikossa ja vieläkin menee oikein hyvin. Ihmettelen, että tällä kahvitaustalla ei edes kummempia vierotusireita ole tullut. Urheillessa olo tuntuu paljon mukavammalta. Syke ei pomppaa korkealle kovinkaan nopeasti. Ehkä nukunkin vähän paremmin.

Nänä on viimeiset villasukat, jotka olen neulonut kahvitellen. Ja osuvasti, mallin nimi on vanilla latte socks.

Ohjeen saa täältä: http://www.ravelry.com/patterns/library/vanilla-latte-socks

 

Lanka on jotain näppeihin kivantuntusta sukkalankaa. Tarkemmin en osaa sanoa, koska täystuho viihtyy myös lankalaatikoissa vyötteitä repien.

 

Ja hei, tässä olisi linkki neulojan käsijumppa- ja hierontaohjeisiin. Mua nämä auttoi!

 

http://knitfreedom.com/being-a-knitter/top-5-stretches-for-knitting-pain-relief

 

Kivaa keskiviikkoa :)

Olkaa onnellisia!

 

 

Palasin.

Moikka!

Long taim nou sii... Ei ollut mitään sanottavaa. Tai siis ei huvittanut sanoa mitään. Eikä myöskään neuloa. Joskus vaan käy niin. Ja sitten sanin ihan sairaat sormisäryt! Apua! Neulojien nettiyhteisöstä Naamakirjasta sain maailman parhaat jumppa- ja hierontaohjeet, joilla vaiva parani reilussa viikossa :) Jotta täällä ollaan taas!

Olen vähän neuloskellut. Sitä ja tätä. Omaan tavalliseen tyyliini. Nyt mulla on yksi neulontakirja kirjastosta lainassa ja koitan siitä saada muutaman jutun tehtyä ennenkun se pitää palauttaa.

                                                Esimerkiksi tällaisia on työn alla.

Oikeesti- nämä on eri neuleet.

 

Ja nämä on päättelyvaiheessa :)

 

 

Leivoin yhdessä haittakapulan kanssa syksyn ensimmäiset muffinssit kun jääkaapista sattui löytymään just sopivasti vähä nuhjaantuneita banaaneja.

 

                                                  Ihanaa alkanutta syksyä ! Nähdään! Kuullaan!

 

 

Faijalle.

                           Faijalla on lähiaikoina synttärit. Hän saa lahjaksi villasukat.

 

Sukkien malli on TiiQ: n suunnittelema Urho. Ohjeen saa ilmaiseksi ravelrystä, jos sinne kuuluu tai varmaankin löytyy jostain myös googlen kautta :) Lanka on seiskaveikkaa ja vähän vajaa kerä riitti suunnillee 42 kokoiseen sukkaan vallan hyvin.

 

 

Mitäs tässä muuten? Olen neulonut vähän sitä ja pikkuisen tätä. Huhtikuusta päällä ollut lankapaasto päättyi repsahdukseen pari päivää sitten. Jatkan tästä uudella innolla ja tavoitteena on, että vasta marraskuussa ostelen lankoja suraavan kerran. Saattaa kyllä olla, että tämä jää uhon asteelle sillä tässä on useita lankeamuksen paikkoja. Kuten kässämessut. Mutta jos menisin niiden ajaksi vaikka työpaikalle turvaan.

 

 

Toimeliasta viikonloppua!

 

 

Me napsautetaan Pipsapossu päälle ja vietetään laatuaikaa :)

Jöröttää

 

Ollaan vietetty aurinkoisia kesäpäiviä rannalla. Mulla oli kutimet mukana- tottakai. Neuloa nipsuttelin Cookie A:n suunnittelemat Monkey- sukat. Niistä tuli aika kivat.

 

Aika outoa huomata, miten ihmiset lokeroivat toisiaan. Esimerkiksi ihan oikeassa elämässä minut tavatessaan ei kuulemma tule lainkaan mieleen neuleblogin pitäjä, tai ylipäätään ihminen, joka edes tietäisi, mitä puikoilla kuuluu tehdä! Ja sitten kummastellaan , voi kun sulla on kolme lasta ja sitten sä vielä neulot. Miten sulla aika riittää kaikkeen... Aika hyvin. Voin sanoa. Ja mä käyn vielä joskus ihan palkkatöissäkin. Keikkaluontoisesti. Nih.

 

Lanka on taas ihanaa Zeldan dippaamaa sukkalankaa ja tämän vyyhdin nimi on Jörö. Ei kyllä jörötä yhtään kun on näin soman väriset sukat :) Ajattelin, että antaisin nämä lahjaksi.

 

 

Kuntoilurintamalle kuuluu hyvää! Osallistuin viikonloppuna juoskutapahtumaan, joka meni yli odotusten. Kivaa :) Ehkä onnistumisen takana oli rento ressitön melkein valmistautumaton suoritus. Näitä lisää, matkaa pidentäen! Täyspitkä maraton alkaa olla jo ihan realistinen suoritus. Jännää!

 

 

 

Bradd Pitt leikki vähän kanmeralla. Eihän kaikissa kuvissa tartte hymyillä ?

 

Aivan valtavan upeeta viikkoa kaikille !