Ketuttaa.

Tätä ei tietenkään saisi ikinä sanoa ääneen mutta...

Välillä haluaisin olla sinkku varastomies joka tekee yövuoroja.

Ai miksikö? No just siksi. Olisi kiva, ettei joku keiku kokoajan housunlahkeessa läpättämässä tiivitaavii, hispuu, laalaa bai. Isooo haliiii! Toinen vaatisi pelaamaan lautapeliä. Kolmas keskustelisi eksistentiaalisista kysymyksistä. Ja itse mä haluaisin vaan syödä lämmintä ruokaa, juoda kupin jos toisenkin lämmintä, painumatonta kahvia ja nukkua pitkät päikkärit. Saattaisimpa käydä jopa siiderillä.

Älkää hyvät ihmiset pillastuko. Ihan varmaan jokaisella perheellisellä on joskus näitä samoja ajatuksia. Mutta saahan niitä olla. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olen pelastanut kamerani innokkaan kaksivuotiaan käsistä, ohjastanut isommat ulkoilemaan ja ollut "kakkaani äiti" .  Kaikenlaista. Elämänmakuista. Oikeasti ihan parasta.

Koska tämä on neuleblogi eikä ankea osa- aikatöitä tekevä kotirouva verkkareissa narisee- teemainen kirjoitelma, haluan esitellä taas neulomiani villasukkia. Niitä on siis kaksi paria.

 Kas tässä! Mielestäni ne ovat oikein namuset.

 

Taas sitä seiskaveikkaa. Ihan perusvillasukat. Mallia olen ottanut sieltä ja täältä, en edes tiesä, mistä kaikkialta. Mutta tällaiset niistä nyt tuli. Muutamat saisin vielä tehdä. Ja kettulapasiakin kaivattaisiin. Että ei hommat lopu :)

 

Leppoisaa lauantaita!