Valtakunnassa kaikki hyvin. Ja tyttösellä uus pipo.

Meno on leppoistunut melkoisesti sitten viime postauksen. Kun muutana yö on nukuttu makoisasti, elämä tuntuu olevan taas mallillaan. Tylleröisen kipsi on pirtsakan punainen ja se jaksaa ja uskaltaa touhuilla entiseen malliin.

Tänään tein myös yhden elämäni parhaimmista juoksulenkeistä. En edes muista, koska olisi viimeksi kulkenut näin hyvin. Ihanuutta! Mahtavuutta! Just tällaisten tunteiden ja olojen takia mä juoksen. Ja menen huomennakin. Vaikka sataisi vettä. Syksyisin nyt vähän tuppaa satamaan.

                                                                   ***

Neuloin eilen pipon. Ajattelin ensin, että siitä tulisi mulle itselleni, mutta ei se mahdu mun päähän. Onneski on lankavarastoa, niin voi tehdä isomman ihan tuosta vaan!

 

Pipon malli on Kipari ja sen saa omakseen ravelrystä muutamalla eurolla. Tykkään tuosta pipon mallista ja se vaikuttaa istuvan päähän tosi hyvin.

 

Koko on keskikokoinen ja se on passeli siropäiselle 5 vuotiaalle. Lanka on jotain merinoa ja molempia värejä meni puoli kerää. Ajattelin virkata tuohon somisteeksi muutaman pupun, mutta ne ei onnistunut niin olkoon ilman.

                                                                     Hyvää sunnuntaita!