lauantai 12. tammikuuta 2013

Matkalla puolimaralle. Ties kuinka mones uusi alku!

Taas tuli taukoa. Eka oli tiesmitä ja sitten ihanainen noro. Eipä paljoa kiinnostanut kuntoilla kun sai tehdä pikajuoksuharjoitteita vessaan ja treenata bodyandmindia valvomissessioiden muodossa. Onneksi mikään ei kestä ikuisesti, ei hyvä eikä paha. Sairaudetkin paranee!

Kuntoilun suhteen mun elämässä on ollu vähän surkua topissa. Harrastin syksyn tankotanssia kerran viikossa. Oli ihana kuulua johonkin ryhmään ja tietää, että tällä kotiäidillä on se yksi ihan oma meno viikossa josta saa pitää kiinni kynsin ja hampain. Harmi kyllä, tankis oli/on lukukausimaksultaan  mun mittapuussa (eli kohta kotihoidontuella elävän tuloissa) liian kallis ja se piti siksi lopettaa. Aika lapsekasta ja jonninjoutavaa murehtia tällaista, mutta mulle se oli kovin tärkeää.

Tankiksen tilalle koitan nyt käydä lapsen jumpan aikana kuntosalilla tai uimassa ja tehdä juoksulenkkejä vaunujen kanssa tai ilman. Ja sitten joulupukki toi mulle mukavan Zumban, jota voi pelata wiillä! Onneksi ihminen on kekseliäs ja kyllä niitä vaihtoehtoja löytyy. Ja tankotanssin pariin voi palata takaisin jossain mutkassa. Ei tämä elämä toivottavasti ihan justiinsa ole loppumassa :)

                                                             ***************

                                       Kuntoiluviikko:

Maanantaina vesijuoksua  30 min.

Tiistaina vesijuoksua 30 min

Torstaina uintia 30 min

Lauantaina käynti kuntosalilla pitkästä aikaa! Aikaa jumppailuun oli 45 minuuttia ja tein sinä aikana omasta mielestäni tehokkaan jumpan painottaen reisiä ja hartoiden ja olkapäiden lihaksia. Ettei sitten mene neuloessa jumiin :)

Olen tosi tyytyväinen viikon liikuntamäärään. Mukavaa on lisäksi ollut se, että olen tehnyt kaikki kuntoilut lasten harrastusten aikana. No, ensiviikolla ei tietenkään tule vesiliikuntaa näin paljoa kun tehouimakoulu loppuu, mutta muutaman kerran saatan hyvinkin päästä! Saattaa olla, että sain vähä pahaa silmää tänään kun en jäänyt jumppasalin nurkkaan katsomaan lapsen jumppaa, mutta hei, mulla on kolme pientä lasta ja jos on tilaisuus tehdä jotain aikuisten juttua niin tottakai sen teen. Siellä on niitä yhteisjumppakertoja, jolloin liikutaan yhdessä!





2 kommenttia:

-M kirjoitti...

Must ne äidit jumppasalin nurkassa on kaikista pahimpia. Ei tuu lapsen jumpasta mitää ku pitää kokoajan vilkutella..että onnee vaa öögailijoille :D
ps.Vilkutin eilen :DD

Estetiina kirjoitti...

No niin mä kanssa muistelin, että olet eräänkin sanasen sanonut niistä nurkkaan jäävistä äideistä. Jotkut vaan on sellaisia, ettei ne halua jättää sitä nöpöään yhtään minnekään tai sitten jos jättää niin suunnilleen pakkoitkettää sitä lastaan ennen sitä, että kait sulla nyt varmaan tulee iiiiiso ikävä. Joo-o En mäkään jätä lapsiani kelle tahansa (itse asiassa olen hyvin tarkka!) mutta jumppa, uinakoulu yms. on eri juttuja. Siellä ollaan sen tunninverran KOULUTETUN ohjaajan kanssa ja sitten voidaan taas mennä kylkimyyryy.

UGH! olen puhunut! Ja varmaan suututtanut joitain sieluja. Sorppa siitä.