Taas jotain valmista. Tällähetkellä tekee mieli neuloa nopsasti (eli muutamassa illassa) valmistuvia juttuja. Nyt puikoilta putosi kotikissat. Muut neulojattaret tekivät näitä jo toissasyksynä, mutta minä sain omani vasta nyt.
Kävin kuvaamassa sukat lasten tapellessa rappukäytävässä eikä kelmeä valo tee ollenkaan oikeutta Zeldan dippaamalle ihanan herkulliselle langalle :/
Napit villasukissa on jotenki kivat. Ei mulla olekaan olu yksiäkään nappisukkia ennen näitä! Ekana ajattelin, että nämä on varmaan ihan kotona sipsuttelisukat, mutta äsken tuossa juolahti mieleen, että nuo varret voisi vetäistä vaikka tennareiden päälle. Mulla sattuukin olemaan eräät pinkit...
Olen haastanut itseni muutamassa asiassa ikäänkuin uudenvuodenlupauksena. Yksi "lupauksista" on vähentää namakirjassa roikkumista. Vaikka puuhailisin jotain vaikka lasten kanssa niin silti sivusilmällä tulee katseltua, mitä jännää siellä nyt saattaa tapahtua. Juu. Tosijännää onkin. Ja just sellaisia juttuja, jotka mun pitää saada tietää sillä samalla sekunnilla kun ne tapahtuu. Ja paha kyllä, huomaan selaavani naamattua esimerkiksi imettäessä ikäänkuin puolivahingossa... Tämä touhu saa vähentyä. Kokonaan en lopeta, sillä on päiviä, jolloin on jumissa kotona ja tuntuu, että ainoa reitti ulkomaailmaan on just tuo. Ja on aika kiva katsella kuulumisia kohtuullisessa määrin ja toivotella kaukaisemmillekin tutuille iloista syntymäpäivää ja peukuttaa mukavia juttuja.
Mutta siis joo. Ainakin viikonloput perjantaista maanantaihin pidän lomaa. Kun vierotushoito lähtee hyvin käyntiin, voin vaikka yrittää pitää kahden viikon tauon!
Oletteko te haastaneet itseenne johonkin juttuun? Onnistuiko? Entäs, tuleeko roikuttua naamiksessa liikaa?
4 kommenttia:
Vitsi miten ihanat! Toi pinkki on mahtavan sävynen!
Kiitti, Brenike! Kamera vääristi väriä vähän kelmeämmäksi oikeesti ne on vielä karkimmat :)
Onpas kauniit!
Kiitos Elli :-)
Lähetä kommentti