Vasta nyt mä rohkaistuin neulomaan Mummolle. Ajattelin, että lähetän hänelle äitienpäivälahjaksi pipon. Heddaa hänellä ei varmaankaan ole. On se vaan kumma, miten sitä olevinaan on niin suuri kynnys neuloa toiselle lahjaksi. Varsinkin sellaiselle, joka itsekin harrastaa neulomista.
Tänävuonna kaikki on toisin. Neulon iloisesti sukulaisille ja muille, joille mulla on tapana lahja antaa :) Tykkäsivät tai eivät.
Koska mummo on innokas ulkoilija, tein pipon bambu- puuvillasekoitteesta, että sitä voisi käyttää myös välikausina. Ja malli tuossa on fitted Hedda.
Mulla on tänään huonon naaman päivä, siksi mallina toimi Pikkutyttönen joka innoissaan ratsasti neulontanojatuolin selkänojalla ja lauloi kovaäänisesti "ihhahhaa, ihhahhaa heepo hiinahtaa....".
Kivaa keskiviikkoa!
3 kommenttia:
Mummo tulee varmasti iloiseksi. En millään jaksais odottaa kesää ja Lieksan reissua. Vaikka se kylä on ihan kuollu siel on jotain niin nostalgista.
Mä kans rohkaistuin neulomaan tutuille, tosin mitään en oo vielä saanu valmiiks. LöL. Heij, miten olis NB vaiks perjantaina?
Ei voi mummo olla kuin ilahtumatta, kyllä tuo on tosi kaunis eikä mikään ihan helpon näköinenkään edes. Ja mannekiini on kans hyvä :)
-M: Olishan ihanaa lähteä kesällä Lieksaan :)Puikot vaan viuhumaan- kaikki tykkää itsetehdyistä jutuista. Niissä on ajatusta mukana!
-CherryKirche: Kiitti :)Toivottavasti se ilahtuu. Tuo malli oli kiva neulottava. Telkkaria katsoessa ei onnannut, kun kierrokset oli kaikki vähän erilaisia, mutta pitääkö sen nyt aina muutenkaan pauhata... Vilma Vuorella on tuosta piposta kolem eri versiota, eli kesän aikana saattaa olla Estetiinassa luvassa Hedda trilogia ;)
Lähetä kommentti