Koitin ihan kaikkea. Ja mielestäni luin ja tein juuri niinku ohjeissa oli sanottu. Ei vaan ottanut onnistuakseen.
Onneksi pääsin tänään virkkauksen tukiopetukseen! Mulle opetettiin ihan kädestä pitäen, miten se neliö oikeastaan virkataan. Nolottaa kyllä rahtusen, mutta suunnilleen ainoa juttu, mitä olin osannut tehdä oli se, että virkkuukoukku oli oikeinpäin kädessä ;)
Tässä on elämäni ensimmäinen isoäidinneliö melkein valmiina!
Illan mittaan olen väsännyt vielä muutaman neliön lisää! Tuo vaaleanpunainen pohja on ikivanha peitto, jonka ajattelin uudistaa isoäidinneliö- torkkupeitoksi. Mieluiten sellaiseksi isoksi ja ihanaksi, jonka alle voisi kääritytä odottamaan aurinkoisia päiviä. Milläköhän vuosituhannella sen saisi valmiiksi?
olen suunnitellut käyttäväni tämän tyylisiä värejä. Keskelle ja reunakierrokselle valkoista, välikerrokset karkkivärejä.
Pysykää koukuilla!
terveisin nimimerkki -ILOINEN VIRKKAAJA-
Kiitos vielä kerran virkkausopelle!
*halaus*
Tää on niin kivaa!
2 kommenttia:
Näyttääpä kivalta!minä en tuota vielä osaa tehdä.olis kiva oppia..Onnea sinulle!uuden oppiminen on aina niin hauskaa1
Moi, Kristiina! minusta nuo näytää kanssa aika kivoilta ja tuo on tosi koukuttavaa hommaa. Varmaan joskus vanhainkodissa saan tuon peiton sitten valmiiksi :)
Lähetä kommentti