torstai 29. joulukuuta 2011

Kätevä emäntä ;)

Ihanaa, kun olen nukkunut pois syksyn aikana hankitun varsin kunnioitettavan univelan ja jaksaa taas puuhailla kaikenlaista. Jopa pyykinpesu tuntuu ihan siedettävältä kun sitä ei tartte tehdä viimeisillä voimillaan, noin niinku kuvainnollisesti.

Ihailen ihmisiä, jotka ovat taitavia leipojia. Mä en ole kovinkaan taitava, mutta olen ajatellut opetella. Leivoin ensimmäistä kertaa sitten yläasteen seiskkaluokan sämpylöitä!




Lisäksi leivoin omenapiirakkaa. Sitä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa jouluiseksi leivonnaiseksi, mutta ihan hyvää siiitä tuli. Jopa lapset uskaltautuivat maistamaan. Mukavaa. Tota piirakkaa olen väsäilly aikaisemminkin, mutta väsäillessä tuli mieleen, että voisi koittaa tehdä vaikka huomenissa omenamuffinsseja, jos vähän soveltelisi ohjeita...




Leipomisintoa on iloisesti ihmetelty perheen toisen aikuisen taholta. Olisko syy kemiassa?







Oksitosiini (kreik. oksys = nopea, tokos = synnytys) on yhdeksästä aminohappomolekyylistä muodostunut hormoni, joka syntetisoituu hypotalamuksen neuroendokriinisten solujen soomaosissa ja vapautuu verenkiertoon aivolisäkkeen takalohkossa sijaitsevista hermopäätteistä synnytyksen yhteydessä. Se saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada maito poistumaan rinnoista supistamalla maitotiehyitä ympäröiviä pieniä sileitä lihaksia. Oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä. Oksitosiinilla on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus, minkä vuoksi sitä tutkitaan potentiaalisena lääkkeenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon.[1][2][3] Oksitosiinin on havaittu herättävän miehillä niin negatiiviset kuin positiivisetkin varhaislapsuuden muistot äitisuhteesta myös myöhemmällä iällä.[4]
Oksitosiinin vapautumiseen kehossa voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Mm. kosketus ja hieronta vapauttavat oksitosiinia, kuin myös kaikki mielihyvän tunteeseen liittyvät asiat. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa.
Oksitosiinin kemiallinen kaava on C43H66N12O12S2, moolimassa 1007,19 g/mol ja CAS-numero 50-56-6.



Vaikka sataakin ropsis rops, lähden silti vielä reippaana jumppaan, jossa soitetaan taatusti lattarimusaa :)

                  Buenas tardesta kaikille- nauttikaa olostanne!

maanantai 26. joulukuuta 2011

Ulkoilua myrskyssä

No onhan siellä tuulista, mut pukeudutaan nyt vaan lämpimästi ja mennään ulos...










Iltauutisista kuulin, että päivällä eli juuri siis silloin kun me tytöt tyytyväisinä ulkoiltiin tällä alueella oli ulkonaliikkumiskielto. No, en ollu kuullu siitä ennenkun oli liian myöhäistä. Onneksi ei kuitenkaan sattunut mitään ja psyykkisesti oli aika hyvä juttu päästä tuulettumaan (kirjaimellisesti!) pitkästä aikaa.

Iltapuhteena kävin vielä laittelemassa vanhempien luona joululahjaksi saamani lankavyyhdit keriksi. Ihanaa päästä neulomaan uusia sukkia ihanista langoista!


sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Tontun apulaisena

Moikka!

Mulla oli tänä vuonna tavoitteena tehdä itse lahjat kaikille niille, joille haluan lahjan antaa. Ihan muutamaa juttua vaille onnistuin... Ensivuonna neulon sitten ihan kaikille, jos vaan suinkin ennätän!

Aurinkoisen keltaiset Agnee- sukat. Lanka on jotain ohutta villalankaa, joka ei tuntunu käsissäkään yhtään karhealta. Harmi vaan, että olen hukannut vyötteet enkä muista mitä lankaa tuo mahtoi olla. Onnens muistan mistä ostin, josko vaikka joskus tarvitsisi samaa lankaa uudelleen.

Some cloud day- säärystimet ulkoiluja lämmittämään. Ihan vaan perusperus- nallelangasta tehdyt. Toivottavasti passaa omistajalleen.

Different lines- huivi seiskaveikasta. Tästä tuli ihan suunnattoman iso! Ennen virutusta ajattelin, että onkohan tämä tarpeeksi iso suojaamaan viimaa vastaan mutta näytti vähän siltä, etä huivista tuli niin sio, että sinne voi ottaa vaikka kaverinkin kainaloon ja molemmille riittää lämmikettä.

Merenkävijäsukat.  Toivottavasti nää lämmittää varpaita vaikka joogatessa.



Tennarisukat tytölle ja pojalle. Ajattelin, että kaikki muut on laittaneet näihin jonkun enemmän tai vahemmän conversen merkin tyylisen kuvion niin minäpä en laitakaan yhtään mitään! Nauhat saa riittää. Tai sitten voisi tehdä vaikka tuohon tyttöversioon pitsiä varresta kurkkaamaan. Joku varmaankin on tehnyt sellaiset jo ennen minua, täytyy kysellä googlelta!
Windchief- pipo päätä lämmittämään.





Miten teillä on mennyt joulukuu?

Mulla on menny hyvin ja huonosti. Sairastuin varmaankin siihen kovasti liikkeellä olleeseen influenssaan- varokaa sitä tautia, se on ihan kamala! Määräaikainen työsuhde lopetettiin ja siinä on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on se, että ympyrä sulkeutuu. Palaan taas lähtöruutuun va se tuntuu tavallaan tosi mukavalta mutta silti jännittää! Toivottavasti kaikki menee kuitenkin ihan hyvin. Tarttis koittaa vaan olla huolestumatta kun asioilla on tapana järjestyä ja yllensä vielä ihan onnellisesti.

Ihanaa joulukuussa oli mukava reissu Tallinnaan kivassa seurassa. Ja yksi toinenkin ihana juttu, josta varmaankin juttelen tässä kevään mittaan yhä enenevässä määrin. vihjeeksi voin sanoa, ettei se liity suoranaisesti lainkaan neulomiseen <3





tiistai 29. marraskuuta 2011

Ihan jotain vaaleanpunaista taas...

Onko täällä yhtään nuhanenää? Meillä velloo nyt kovasti liikkeellä oleva flunssatauti ja viimeyön saikin viettää valvoen korvakipuisen pikkulikan kanssa. Onneksi on puudutteet! -kaiinien keksijä on ollut viisas ihminen ja hänelle on varmaankin moni ihminen kovasti kiitollinen.

 Yöllä valvoskellessa mieleeni juolahti pöllöset ja yksi pöllöilyjuttu onkin ollu mulla työn alla valoisista elokuun öitä lähtien. Täytyy skarpata sen kanssa nyt! Huhuu!

Viimesitelin pipon ja lapaset ihan itselleni.


Pipon malli on sirle ja sen löytää uusimmasta Ullasta:             

Pipon resori tehdään aluksi ihan tavallisesti ja sitten viimeiset kerrokset lyhennetyin kerroksin ja tottavie se istuu päähän mukavasti.



Huomatkaa tässä kuvassa mukava oleva kananjalka. Paavon aarre.. Yäk!

Nämä on Mari Muinosen Chevalier- lapaset. Jos ohjetta itselleen halajaa, niin sen saa ilmaiseksi ravelrystä. Pienestä asymmetriasta huolimatta nuo lapaset istuu käteen tosi mukavasti ja tykkään niiden pitkistä varsista.

Lankana pipossa ja lapasissa on joku vaaleanpunainen villalanka, joka ei ole ihan tasasävyistä kaikkialta. Minusta se on ihanaa! Taisin hankkia sen keväällä kässämessuilta Vanhasta Satamasta. Yrititn tehdä tuosta langasta ennen näitä muutamaakin juttua, mutta jostain kumman syystä ne aina vaan epäonnistui ja joutui purkamaan. Mutta nyt viimein sain aikaiseksi jotain valmista!

Pakkasia varten hankin itselleni vielä uuden talvitkin, jonka kanssa mätsääviä asusteita "joutuu" väkertämään..

Ihan perustakki. Harmaa. Kuinka yllätyksellistä ja rohkeaa ;)

Rohkeaa tiistaita!



maanantai 28. marraskuuta 2011

Violetilla viimaa vastaan

Sylvi- väärä vuodenaika. Höh.  Kovasti kolmevuotiaan kanssa juteltiin että ei ole yö, vaikka katulamput palaa ja on hämäränhyssyä. Ja ei- ei päästä vielä ankkalammelle luistelemaan kun ei ole vieläkään jäätä ja pakkasta. Tulisi nyt jo se talvi- talvimyrskykin riehuu jo!

Ekaluokkakainen on varustautunut viimaa vastaan violeteilla asusteilla.


En ole aikaisemmin neulonut kuplia, mutta ravelrystä löytyi hauska kuplamyssyn ohje- ilmaiseksi. Täältä sen saa muutkin jos haluaa : http://www.ravelry.com/patterns/library/the-bubble-hat-3 Koko on aikuiselle, mutta jätin yhden kuplarivin tekemättä niin siitä tuli just sopiva pian 7 vuotiaalle neitoselle.

Jos jaksaisi olla oikein reipas niin voisi kokeilla tehdä myös lapaset, joissa olis samanmoisia kuplia. Vihreät voisi olla tosi hauskat... :) Reippaampia päiviä odotellessa!

Sävysävyyn on toki lapaset, ihan vaan sileät ja violetit.

Kuvat on luvattoman huonot, eikä ihan äkkiseltään uskoisi, että molemmissa on käytetty samaa lankaakin. Jotain merinoa se oli, en muista sen tarkempaa kun vyötteetkin on hävinny. Mutta lämpimät kuulemma ovat ja sehän on pääasia.

Miten teillä on viikko lähtenyt käyntiin? Mulla vasymyksen merkeissä. Olis ihana, jos saisi vaikka nukkua esimerkiksi viikon putkeen! Varmaan rankka syksy  alkaa vaatia veronsa - vielä kun jaksaa 3 viikkoa niin sitten alkaa kovasti odotettu joululoma.

Sitä odotellessa...

perjantai 25. marraskuuta 2011

Saako tästä nauttia?


Nukuin yöni hyvin. En herännyt kertaakaan. Sitten herättelin lapsulaiset, jotka nousivat sängyistään suloisina, unenpöppöröisinä ja sylinkaipuisina. Hetki sylittelyä ja sitten aamuhommiin. Isommalle leipää, pienemmällä herkkua eli kaurapuuroa voisilmällä. Mulle kahvit :)

Koululainen lähti hyvillä mielin kouluun, pienempi jäi iloissaan leikkimään kuraammikkoon päikkärin pihalle ja oli kovin onnellinen kun sai laittaa pinkit kurahousut ja mansikkamarja- sadetakin päälle. Löydettiin vielä kaapista vaaleanpunainen, vettäpitävä hattu, joka kruunasi sadepäivän kauniin asukokonaisuuden. Jee!

Vedin kurakamppeet päälle itsellenikin ja käytiin koiran kanssa pitkällä, sateisella kävelyllä. Ei meitä säät haittaa. Kotiin, suihkuun ja lounaalle. Eilisiä jämiä, mutta kastikkeen maut oli tasaantuneet tosi maukkaiksi. Sitten isompi tyttönen soittaa- saanko jädä läheideen puistoon, siellä olis elokuvailtapäivä...

Ihanaa, mun vapaa aamupäivä jatkuu vielä hetken iltapäivän puolellakin. Mahtavaa! Puikot esiin ja  teho-osaston ekan tuotantokauden jaksot pyörimään. Nipsutinapsuti- ompas ihanaa! Mä olen niin kaivannut vähän omaa vapaahetkeä. En jaksa jsut nyt siivota, pyykätä ja järkätä. Nyt hemmotellaan minua! Jaksaa sitten taas olla ihana (ikäänkun mä jokus kuulisin olevani jotain sellaista, mutta voihan sitä mielikuvitella...) kun on vähän ladannut omia akkujaan.

tällaista juttua neulon nyt!


Harakkakin oli tullut säätä uhmaten istumaan vakkaripaikalleen.

Kun mulla nyt sattuu tänään olemaan hiukkasen tätä omaa aikaa, päättelin vielä omat villasukat  jotka on ollu nekin keken ties vaikka kuinka pitkään.


Sukkamalli on nimeltään Ninja ja sen on sukkakirjasta Knitted socks East and West jonka neulominen läpi on mun ikuisuusprojelti. Nämä on nyt vissiin neljännet sukat tuosta kirjasta.

Lankana käytin jotain merinoa, jota hamstrasin viimesyksynä lankakaupan tarjouslaarista. Puikot 2,5 mm eli melkoista tikuttelua tuo oli, mutta kannatti. Ei nämä mitkään kestävät saapassukat tosiaankaan ole, mutta sisällä näillä voi hipsutella ja varpaita ne lämmittävät tosi ihanasti!





Mukavaa marraskuista perjantaita!






keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Voihan villasukka!



 Viimeistelin villasukkapareja isommalle tyttöselle. Pinkkisävyisiä- tottakai. Mahtaa mulla mennä aamukahvit väärään kurkkuun sinä päivänä kun lapsukainen alkaa käyttää muitakin värejä kun vaaleanpunaisen ja pinkin eri sävyjä!

Näissä sukissa ei ole mitään ihmeellistä- ne on vaan sukkia. Mutta eihän aina tartte olla mitään kauhean kummallista, eihän. Eiks joskus voisi vaan olla! Odottaa sitä, että lumi sataa maahan. Joskus aina nyppii, että työelämässä ja kotielämässäkin pitäisi olla koko ajan jotain uutta ja jännää menossa- eiks voisi vaan olla tyytyväinen siitä, että kaikki sujuu ihan suhtkoht normaalisti ja kaikki on terveitä ja hyvinvoivia?

                                         Kohtuullista keskiviikkoa!


maanantai 21. marraskuuta 2011

Pinkillä pakkasta vastaan, osa1

Ihanaa, vihdoinkin talvi alkaa tulla! Marraskuun pimeys on vaan joka vuosi yhtä "kamalaa" vaikka kuinka koittaisi ajatella postiviivisesti ja koittais keksiä kaikkea kivaa kaamoksen karkoittamiseksi.

Yöllä oli kuulemma ollut täälläkin 8 astetta pakkasta- tulis samat lukemat päviälläkin ja satais jo lunta! Voikun pääsis pian luistelemaan.




Säärystimet kuulemma pitää olla jokaisella neitosella. Lasten säärystimet (tai ainakin ne, joiden ohjeita mä löysin netistä) on sileää neuletta, korkeintaan raidallisia. Niinpä soveltelin aikuisten mallista :) Tuo pitsikuvio on napattu some cloud day- säärystimistä, jonka ohjeen saa ilmaiseksi ravelrystä.

Silmukoita taisi olla reilut 40 ja mittaa 30 cm ja rapiat. Lankana käytin Novitan Nalle aloeveeraa. Pikkunöttönen riitti ihan hyvin :)


Lapaset väsäsin ihan Novitan perisohjeen mukaan, mutta lankana käytin jotain merinoa. Ne on ihan vaan perustumput ilman mitään kuvioita, kuvia tai muita kommervenkkejä. Joskus näinkin.

Mukavaa maanantaita!


lauantai 19. marraskuuta 2011

Sisarpäivä

Hengissä olen, vaikka linjoilla ei minusta olekaan kuulunut pitkään aikaan mitään. Ei vaan ole hyvittanut juurikaan kirjoitella yhtän mitään kun koko ajan on vaan väsyttänyt niin ÄLYTTÖMÄSTI ja mitään ei ole saanut aikaseksi. Kunnes simsalabim! Yhtenä päivänä kaamein väskä oli tipotiessään ja elämä alkoi taas luistaa melko normaalisti. Kadonneet neulepuikotkin löytyi nurkasta ja olen viimeistellyt pitkin syksyä aloittelemiani juttuja... :) Päivityksiä on siis varmaankin tulossa !

Silmien sumun hälvettyä otin yhetyttä Sisareeni. Josko lähtis vaikka lankalauppaan henkiseksi tueksi. Lähtihän se. Käytiin matkalla kirpparilla ja mukaan tartui muutama vaateparsi, vaikka mulla oli se kirppispaasto menossa...


Raikkaansininen trenssi kevääksi. Ensi keväänä mulla on aikaa ulkoilla ja nauttia kauniista kevätpäivistä. Aurinkolasit vielä tarvitaan 8)


Raitatoppeja- miitä on syytä olla useampia...


Farkkumekko! Näen niin itseni tää mekko päällä, tukka palmikoituna ja pitsisukat jalassa :)

Prima Lankatalosta löytyi just sopivaa lankaa hyshys- neuletta varten. Ajattelin tänäkin vuonna tehdä mun mukaville sukulaisille (älytkää nyt veljet ja sisaret kosia kumppaneitanne!) lahjat onin käsin. Josko niistä olisi sitten vaikka pakkasilla iloa. Ainakin niissä kaikissa on paljon lämpimiä ajatuksia.

Onko tämä tarpeeksi epämääräinen kuva :) Suunnittelin tekeväni sit joulun jälkeen "käänteisen joulukalenterin" näistä jouluneuleista.



Sisarpäivänä näin myös maailman kauneimman fillarin!
Tätä varten säästän rahaa!
Fillarikaupassa näytti olevan vielä kukallisia sivulaukkuja, joka sopisi tosi hyvin just tähän ihanuuteen.

Muistakaa haaveilla!