keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Heipähei!

Muistatko vielä mua? Bloggailin täällä taannoin. Eräänä päivänä alkoi tuntua siltä, ettei mulla ole enää mitään sanottavaa eikä neulominen tai siitä jutteleminen kiinnosta lainkaan. Vetäydyin. Ajattelin lopettaa tämän koko homman. Mutta unohdinkin vaan muutamaksi kuukaudeksi. Ja unohdin jopa salasanat.

Mitä sulle kuuluu? Tälläpuolen interneettiä on oltu pohjattoman surkeena, joskus melkein iloisena, jumpattu, vähän neulottu ja menty päivätä toiseen. Töissäkin olen käynyt. Mutta kyllä tää tästä. Elämä saattaa voittaa. Ja kesä nyt ainakin tulee. Ja se on ihanaa.



Neuloin. Nämä ilonkeltaiset kuplasukat ovat Niina Laitisen Melting Socksit jotka ovat Taimitarhan kevätsukka kokoelmasta. Ohjeen mukaan näpertelin. Lankana on Novitan nallea, sinapinkeltaista. Tämän kevään värikartasta. 


 
 

 
Sukkien ohje on maksullinen ja löytyy täältä!
 
 
 
Innostuin jossain vaiheessa kevättä kasvattelemaan kaupasta ostamiani kasveja. Olen ssanut kaikki pidettyä hengittä ( mikä on aivan huisin hyvä suoritus tällaiselle ei- viherpeukalolle) ja kuulkaas; kumkvatit alkavat kypsyä!


 
 

 
Sitruunapuu tekee kukkia jo toista kierrosta vaikka luulin sen jo kuolleen. Poikanen pudotti sen ikkunalaudalta lattialle ja se näytti hetken kovin kärsivältä.



 
Tämän rakastavan auringonkukan teki Neiti Eskarilainen. Se ei kuihdu koskaan.
 
 
Edit 3.6 klo 22. Anteeksi! Sukkien malli on tietenkin Melting Socks eikä Bobbling socks kuten aikaisemmin väitin.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Neulo itsesi iloiseksi.

Se oli taas yksi niitä päiviä. Niitä, joista ei laulua synny tai jälkeenpäin halua kuulla puhuttavankaan. Ilmassa oli katastrofin elkeet ja paniikkiin sain kaupungin tai ainakin oman pikku miljöön.

Mieleni virkistämiseksi surffailin blogeissa ja silmiini osui kovin iloiset sukat. Klik vaan ja ohje napsahti ravelrystä ja muutama muu ohje kanssa ihan vaan mielen virkistykseksi.

Minä, puikot ja muutama tunti. Taas on maailma rahtusen parempi paikka.



 
Ohje on täällä:
 
Lanka on Novitan nallea. Näppituntuma oli senverran liukas että luulen langan olleen muutama vuosi sitten myynnissä olevaa aloe veralla kääsitelty versio. Vajaa keräpahanen riitti oikein hyvin ja vielä jäi parsinlankaa jäljelle.   

 
 
 
Tarkkasilmäisimmät lukijat huomaavat, että itsen lepyttelymielessä neulomissani sukissa on kantapäässä virhe. Täytyy tehdä vielä toinen pari jossa kantapää on oikein. Vajaita keriä mulla riittää.
 
 

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Vihertää

 
Kevään koittaessa minäkin olen taas kaivautunut kolostani interneetin tällepuolen. Puikot on suihkinut- pääasiassa työajalla- suunnilleen sukkapari per vuoro tahdilla. Jos siis on ollut rauhaisaa ja valtakunnassa kaikki hyvin!
 
Alkavan kevään kunniaksi tilasin Niina Laitisen ihan itse suunnitteleman Taimitarhan kevät Lil´ spring collectionin ja nämä sukat ovat malliston Growing socksit. Lanka on seiskaveikkaa ja sitä meni vähän vajaa kerä. Väri on muistaakseni muutaman vuoden takaista Marttojen kampanjavihreää. Olin sitten jostain syystä hankkinut sitä aikanaan useamman kerän. Mitähän lie suunnittelin siitä tehdä...? Yhtään ei nyt päässä tuiki.
 
Kokoelman löydät täältä. Ohje on maksullinen ja suomen kielellä. Se on sijoitus. Suosittelen lämpimästi.
 


 
 

 
En tiedä, olenko keski- ikäistymässä vai mitä, mutta tänä keväänä olen innostunut kukkien kasvattamisesta ikkunalaudalla ja suunnittelen ihan oikeasti tekeväni parvekkeelle kesäksi kaupunkiviljelmiä. Koska en ole ennen juurikaan mitään kasvatellut, olen aloitellut helppohoitoisilla kasveilla. Ja katsokaas- sitruunassa on taas uusi ihanan tuoksuinen kukka ka kumkvatista tulee varmaankin muutama ihan oikea hedelmä. Mahtavaa!



 
Tässä olisi inspiraatiokuva. Ei. Minua ei inspaa kauniisti toisiinsa sointuvat vanhat puutalot vaan raaka realismi. Lankahamsteri on taas ollut uuttera ja keräillyt koloseensa kaikenlaisia oikein somia keriä.

...ja kun äiti viettää aikaa puikkojen parissa, lapset viettää laatuaikaa omissa hommissaan...
 
Ihanaa perjantaita!

torstai 12. maaliskuuta 2015

Niin kovin söpöset sukat

 
 
Tänään valmistui taas villasukat.
 
Malli on Niina Laitisen So Sweet Socks ja omasta mielestäni niistä tuli ihan nimensä veroiset. Itsestään raidottuvasta langasta nämäkin sukat valmistuvat tuiki sukkelaan ja mallikuvion oppii tuossa tuokiossa.

 
Ohjeen saa ilmaiseksi täältä:
 
 
 

 
Parasta nyt: Lukea itse ihan mitä haluaa.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Muijapäivä



 
Minä sitä olen friikahtanut. Muijat puhuttelee. Ja tosiaan, muutkin marimekkoset. Ja vähän monet muutkin neulomukset taas. Innostus on palannut takaisin ja se on ihanaa.
 
Idea muijasukkiin löytyi täältä:
 
Tein kuviota koko sukan matkalta ja kantapään lisäsin jälkeenpäin. Lankana käytin seiskaveikkaa. Ja näitä on kuulkaas tulossa tänne vielä varmaankin kahdet vielä. Mietityttää vaan, kun näitä sukkia alkaa tulla aika vauhdilla taas niin pian alkaa olla runsaudenpula. Tai sitten olen vaan saanut tehtyä sukulaisten joululahjat ja muutkin muistamiset hyvissä ajoin valmiiksi.
 
Sukkien ylituotannosta tuli mieleeni, että kehtaisikohan ottaa yhteyttä läheiseen vanhainkotiin? Ilahduttaisiko pino villasukkia mummoja? Tai hoitajia?
 
 

 
 
 
Jos äiti kuvaa sukkia niin miksi siihen ei muka mahtuisi myös toista ?
 
Ps. Blogeissa puhutaan aina onnistumisista. Minäpä kerron nyt päivän epäonnistumisen. Laitoimme pihvi pöydälle kun kuulemma paistuvat mehevämmiksi huoneenlämpöisinä. Pihvit jäivät hetkeksi valvomatta. Moka. Muutamassa minuutissa reipas russelimme oli kivunnut pöydälle ja syönyt pihvisatsin suihinsa! Helkkarin rakki. Sinne meni. Mör.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Muijarättejä.



Neuloin joutessani pinon rättejä bambulangan jämistä.

Olen näin jälkijunassa viehättynyt kovasti Marimekko- tyylisiin neulejuttuihin ja tämä osui ja upposi. Vinkit rätin luomiseksi löydät täältä :

http://www.hupsistarallaa.blogspot.fi/2015/01/muija-tiskiratti.html


 


Rätit valmistuvat tuiki sukkelaan ja tosi pieni nöttönen lankaa riittää. Taidan tehdä vielä uuden kevätsarjan rättejä kun löysin taas kerran lankavaraston uumenista pussukan, jonka olemassaoloa en todellakaan enää edes muistanut. Mutta nättii rättii niistäkin tuli. Ja tarpeeseen :) Keittiössäni ei ole enää yhtään sifonettia vaan näitä taiteilemiani rättisiä. En kyllä tiedä, onko se meriitti vai dismeriitti. Mutta somia ne mielestäni on. Ja moooonta pesua kestäviä!



Ihanaa viikonloppua!

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Marraskuiset ja kukkaset


 
 
 
Kun aina sataa ja on koleaa, ei villasukkien tarpeella ole mittaa ei määrää. Mutta eihän se haittaa, sillä rouheasta seiskaveikasta sukkia tulee sukkelaan ja on mukava nähdä kättensä jälki sukkelaan. Vielä ne ihanat pitsipiperrykset antaa odotuttaa itseään. Josko niitä olisi sitten ihana neuloa kesällä omenapuun alla?
 
Nämä pinkit marraskuiset ovat Niina Laitisen suunnittelemat November socksit. Ohjeen saa ilmaiseksi ainakin ravelrysta:
 
 


 
Pinkit sukat tarvitsee ihan ehdottomasti kaverikseen kukkamaiharit. Kun ensimmäisiä printtikenkiä alkoi näkyä katukuvassa kauhistelin niitä. Kuinka nyt aikuinen ihminen voi tuollaisia käyttää, ihan ovat lasten juttuja *ja tähän voisi laittaa muutaman silmien muljautuksen* . Mutta niin sitä vaan silmä tottuu ja sitten joutuu pyörtämään puheensa ja kipittää kenkäkauppaan ostelemaan... Ja voi, kuinka somat ne onkaan. Sopii myös näin elisen toivolle. Ja hameen kanssa ovat myös oiken passelit. Että niin sitä muuttaa ihminen mielipidettään. Vai pitäisikö sanoa että kehittää esteettistä silmäänsä?

 
Elämässä eteenpäin :)