Mustikkamuffinssit?

Eilen oli taas telkkari- ilta. Istuminen ihan vaan kädet sylissä on melko tylsää, siksipä neuloin (taas) kämmekkäät. Vähän jännitti, riittääkö lanka. Ohjeessa oli, että tarvittais n.130 metriä, mutta mun kerässä oli vaan 100... Onneks oli arvioitu vähän yläkanttiin. Lanka riitti, jäljelle jäi alle 1 m eli taloudellista neulomista harrastin.

Malli on tismalleen sama kun tässä taannoin neulomissani vaaleanpunaisissa cupcake- kämmekkäissä, mutta väri tuo mieleen mustikkamuffinssit (nam!). Tai fazerin sinisen. Koitin ottaa näista kuvatkin suklaalevyn kanssa mutta huonoja tuli, ei niitä kehtaa tänne laittaa.

Mulla on huomenna jännittävä päivä, eli varmaan neulon tänäänkin kämmekkäät. Niitä saa olla talveksi ja syksyksi iso kasa. Myös huiveja ja pipoja tarvitaan runsain määrin, sillä nakkarin uffille keäällä kaikki henkkamaukan muutaman vuotta palvelleet asusteet.

Ihan itselle!

Sain äsken valmiiksi geishansukat. Ja kyllä tuntuvat mukavilta jaloissa. Villasukkia ei ihmisellä ole koskaan liikaa. Viimetalven palelua ja akillesjänteen vaivoja (jotka myöskin johtui kylmettymisestä ) muistellessa saatan tehdä vielä muutamat lisää.

Langan ostin jo alkukeväästä käsityömessuilta ja ajattelin, että tuli tehtyä hutiostos. Neulottuna nuo ainakin mun omaan silmään näyttää aika söpösiltä :) 

Voiko onni olla tässä?

                                       Kun ollaan vaan?
                                      On menneet menneet, muu tuloillaan.

Eilinen ilta oli tosi kiva. Pidettiin NeuleBileet, jutusteltiin mukavia ja hörpittiin kahvia. Vaihdeltiin lankoja ja sain juuri täydellisen vaaleanruskean kerän Cafe Latte- kämmekkäitä varten. Lähellä puoltayötä kävin nukkumaan ja molemmat lapset kömpivät mun kainaloon. Takkutukka tuhisi tutti suussa ja isompi muuten vaan. Kissaakin pelotti, sekin pääsi samaan kasaan nukkumaan. Aamulla herättiin yhdessä ja aloitettiin päivän puuhat. Herttaista <3

Sain viimeinkin valmiiksi pinwheelin! Alle viikko meni neuloessa ja varmaan olisi tullu nopeamminkin, jos olisi sktiivisemmin puikkoja heiluttanut, mutta mihinkäs tässä aina pitää olla kiire?

Minusta tästä tuli aika ihana. Ja olen tosi ylpeä itse virkkaamastani reunuksesta :) Nähtäväksi jää, suostuuko tyttönen tätä käyttämään. Onneksi tuossa on vähän kasvunvaraakin niin voi muhituttaa muutaman kuukauden kaapissa... Hih, onkohan mulla jäänyt joku vaihe pikkutyttönä elämättä kun ajattelin, että voisin tehdä itsellenikin samantyylisen neuletakin? Miksei mullakin voisi olla söpö pinwheel?

Kuvat on mulla taas luonnollisestikin huonoja. Oikeesti nuo silmukoiden lisäyskohdat EI kierrä etuosassa tuolla tavalla!

Iltapäivällä ajattelin ilahduttaa itseäni menemällä jumppaan, jos vaan suinkin pääsen! Ja sunnuntaillekin olisi kuntoilusuunnitelmia. 70 jumppalippua palaa nopeammin kun uskoiskaan. Ja reidet kiittä :)

                                         Lempeää lauantaita!

Käsi joka moppia heiluttaa...

Kaaos ja sorto on muuttanut kotiini ja levitellyt tavarat pitkinpoikin. Se on sotannut lattioita, ilmeisesti käyttää meidän vaatteita ja suttaa ne ja rellestää täällä miten sattuu. Ja minä joudun raivaamaan. Ylläriksi se mokoma on tuonut koirankarvoja jotka on levitetty sohvalle. Ällöä.

Onneksi mulla on ahkerat apujoukot. En ole ihan varma, oliko niistä enemmän apua vai haittaa mutta tunteella ne ainakin oli mukana. Ja tuli sitten pestyä myöskin sohva. Ja lattiat runsaalla vesimäärällä :D

Jos tähdet on taivaankannella oikeassa asennossa ja kaikki sujuu niinkun mä olen suunnitellut niin jumppakortin tehotuho alkaa huomenna!! Aikaa käyttää tuo 70 jumppalippua on jouluun asti, mutta meinasin polttaa ne aikaisemmin. Juoksemassa olen käynyt tosi paljon ja siksi nuo lippuset on jäänyt käyttämättä.

Kamala sää tuolla ulkona. Ihan tulee syksy mieleen kun sataa ja tuulee niin paljon. Onneksi pian alkaa NeuleBileet :) Niin, ja on mulla viikonlopun tavoitteena myös muutaman keskeneräisen neuleen loppuunsaattaminen.

Puuhakasta perjantai- iltaa!

Se olis torstai.

Pinwheel näyttää tänään tältä. Melkoinen möykky se vieläkin on, mutta oikein kun kääntelee ja käyttää mielikuvitusta, niin kyllä siinä villatakin näkee. Olen tehnyt myös suuren päätöksen, yritän virkata nirkkokerroksen valkoisella ja teen rintaan muutaman pienen kukan niillä karkkiväreillä ja muutaman lehden. Pään sisällä tää vaikuttaa oikein hyvältä suunnitelmalta, mutta katsotaan nyt mitä siitä sitten ihan oikeesti tulee...

Neulominen on oikeastaan ihan mukavaa taas kun siinä näkee ennenpitkää valmista ja voi olla iloinen siitä, että on saanut jotain aikaan josta on ehkä iloa itselle ja jollekin toiselle. Ja maailma on hieman parempi paikka villasukat jalassa :)

Päivän asu:

Apinapaita ja caprit.

Parasta just nyt:

- Ei koko ajan itketä

- Aurinko

- oli kiva katsella tyytväisenä leikkivää lasta

- Illalla vesijuoksemaan ja ehkä pullakahville

Tälläistä tänään....

                                                              Voihan hohtimet.

Tänään aamu tuli ennenkun olin päässyt nukkumaankaan, sillä viime yö meni sairasta lapsukaista hoidellessa. Ei ihan paras mahdollinen alku päivälle. Noh, ei siinä mitään. Kahvit kiehumaan, apteekkiin lääkkeitä hakemaan ja koiraa pissattamaan. Lääkkeet oireisille ja oireettomille ja sitten lapset puistoon leikkimään, ettei sisällä seinät kaadu päälle.

Oli hyvä veto lähteä kaikesta huolimatta ulos, sillä lapsilla ja mulla oli seuraa. Voi miten oli mukava jutella niitänäitä eikä mitään yön kurjuuksia kertailla. Ulkoallas oli myös käytössä ja siitä oli paljon iloa :)

                             Päivän asu:

Toppi ja farkut. Molemmat kirppikseltä :)

Toppi on kätevä myöskin pyyhkeenä, sillä en tietenkään ottanut lapsille mitään ylimääräistä mukaan...

Tää on niin mun lempparitoppi!

Hiuksiin yritin väsätä ranskista, mutta pieleen meni tai siis vaatii lisäharjoitusta...

Tänään päivän asuun kuuluu myöskin itkuiset silmät! Hetken olen antanut itselleni luvan olla surullinen, itkeä saa jos itkettää. Sitten köytän taas vyöni ja jatkan matkaa positiivisia juttuja ajatellen.

....Mun sydämellä on kypärä....

Kivempaa keskiviikkoa kaikille!

Huomenna kirjoitan taas iloisempia juttuja. Eihän aina tartte olla iloinen, eihän?

Villatakkia viluiselle

Eilen nurisin, että neulominen tökkii.No, illalla uimasta tullessa Isompi tyttönen valitteli, ettei ole ihanaa villatakkia ja viluttaa. Vaaleanpunainen olisi paras. Mitä tekee Äiti? Kotiin tultuaan penkoo hetken lankavarastoaan ja ryhtyy hommiin. TV- sarjaa katsellessa sain tehtyä villatakin tähän vaiheeseen...

Eli pinwheel. Aika epämääräiseltä mytyltä näyttää ja neulomiseen perehtymättömältä saattaa vaatia kohtuuttoman paljon hyvää tahtoa ja uskoa, että villatakki tuosta tulee.

Tosi mukava malli tuo on neuloa ja nopsasti tulee. Samalla taidan tehdä pienemmällekin oman ! Laitoin googleen hakustanaksi pinwheel ja pääsin ihmisten blogeihin ihastelemaan heidän tekemiään villatakkeja ja hyviä ideoita löytyi kehiteltäväksi ja ihasteltavaksi :)  

Garnstudion ilmaisista neuleohjeista löysin viikonloppuna aikuisellekin ihanan pinwheelin mallin, jossa tulee pitsineuletta segmentteihin. Saas nähdä, kokeilenko sitä itselleni vai kävisinkö lankakaupassa hakemassa jotain ihanaa väriä ja tekisin ihan perusmallin.... Ja iloista tässä on, että tämänkin neulominen laihduttaa lankavarastoani muutaman sata grammaa.

Mutta nyt mulla on ongelma. Millaisen reunuksen teen? Ja minkä värisen?  Esimerkiksi tälläisiä olisi tyrkyllä:

Kaikki sopii värin perusteella mielestäni ihan kivasti, mutta mikä olisi paras? Tai tekiskö vaikka valkoisesta nirkkoreunan ja sitten somisteeksi virkkaisi muutaman kukan kaulukseen?