Helppoo ja herkkuu sekä yks homemuija

Koska lankavarastoni on laihiksella, pyrin neulomaan kaikkea sellaista, mihin saan uppoamaan myös kaikenlaisia vajaita jämiä. Nyt valmistui tällainen!

Tämä namivärinen, upouusi kevätkauluri on Simply Sprinkle ja tein sen seiskaveikan jämistä. Aika pienet nöttöset riitti ja vielähän nuita tuossa on vaikka toiseen samanmoiseen. Mutta edes nyt vähän ovat vähempänä.

Tämä kaukuri tehdään ainaoikeella ja väliin neulotaan muutamat raidat lyhennetyillä kierroksilla. Mielestäni tää on oikein mainio ja näpsäkkä telkkarineule. Valmistuu nopeesti, ihan muutamassa illassa eikä neuloessa tule tuskanhiki kunhan saa vaan nuo värit sommiteltua kivasti..

 

Ajattelin käyttää kauluria nahkatakin kanssa, joka ei viimekeväänä mahtuntu mulle perhepoliittisista syistä. Mutta tänä keväänä mahtuu. Eikä haittaa vaikka on pakkasta kun siinä on toppavuori!

 

 

 

Ja sitten vielä esittelykuvat homemuijasta.

Kun kevätaurinko on alkanut paistaa, se on paljastanut kaamean totuuden. Minusta on tullut homemuija. Vaikka kuinka olen yrittänyt huolehtia itsestäni(kin) niin tukka on maailman karsein. Muutamankymmentä senttiä juurikasvua, kaameesti kakshaarasia. Silmänympärysiholle on tullu taas upouusia ryppyjä. Ja ne finnit! Kädet ja jalat kaipaa hoitoa. No, onneksi olen kuntoillut paljon, eli varauimarengasta ei ole. Se onkin ainoa hyvä juttu. Raskiskohan sitä kuitenkin mennä ammattiauttajalle? Kosmari ja kampaaja saattais auttaa homemuijaa muuttumaan taas omaksi hehkeäksi itsekseen.

 

Parhautta tänään:

Ihanat virpojat, monen vuoden tauon jälkeen! Meidän ovella on käynyt jo monta porukkaa noitaa, kissoja, pupuja ja yksi myönteinen vampyyri. Niin söpöjä ja ihania  :)

Kakskyt jotain

Kaksi kertaa purettu. Ekan kerran kainalotasolta, tokalla kerralla kauluselta kun silmiin sattui muutana niin ärsyttävä virhe. Ajattelin, että parempi sen on purkaa ja tehdä uudelleen kun jättää valmis kaappiin pyörimään muutamaksi vuodeksi ja sitten heittää roskikseen. Siinä menee hukkaan sekä hyvä lanka että neulojattaren aika!

Saanko siis esitellä, nyt vihoviimein valmis Twenty ten cardigan.
Lanka on ihana Cascade Eco+  ja se on just oikea auringonkukan keltainen. Jee!

 

Jäikö epäselväksi, että tykkään! Kyllä kannatti neuloa useampaan kertaan kun lopputulos on niin tosi kiva. Ja itseasiassa, mulla on langat valmiina jo toista samanlaista villatakkia varten. Vaan täydelliset napit on haussa.

 

 

Kappas vaan - taas sataa lunta. Miksei kevät jo tule?

 

Kiitos kuvaajalle- saat pullaa!

Mansikkajätskii hirmupakkasiin

 

Neuloin tuossa joutessani taas uudet lapaset. Neiti kesäheinä ihastui näihin oikein kovasti, joten teenpäs vielä toiset samanmoisen näitäkin.

 

Malli on Stephen Westin Splitbark ja tykkään toki itsekin näistä oikein kovatsi. Harmi vaan ,että huomiseksi on luvattu taas niin huisin kovaa pakkasta, että näpit palelee lapasissa. Rukkasia tarvitaam. Mutta näitä voi käyttää sitten vaikka töistä tullessa iltapäivällä kun kevätaurinko taas lämmittää.

 

Ihanaa, mulla on tosiaan huomenna työpäivä. Aamuvuoro. Eikä juurikaan harmita. Kiva on käydä aina sillointällöin tekemässä vuoroja niin saa vähän lisää rahaa kun tuo kotihoidon tuli on niin suunnattomansuuri ;) Ja ripähän tartte kenenkään marmattaa, että vaan lapsia tehdään eikä yhtään taloudesta huolehdita. Nih.

 

 

 

Lanka oli jotain ihanan pehmeää ja lämminta villasekoitetta ja just mansikkajätskin vaaleanpunaista. Napit vohkin äitiltä.

 

Mallikuvio on mielestäni tosi kiva. Tota kennoa on enemmän kämmenen kun kämmenselän puolella ja se on aika kiva.

 

 

 

Tykkään :)

 

Neiti Kesäheinä on alkenut lukea isommille pikkutytöille tarkoitettuja lehtiä. Tälläkertaa Witchiä. Ihan niinku ennennvanhaan, vieläkin niissä on kaikenmaailma testejä. Tämänkertainen analyysi munusta kuului näin:

 

Olet maltillinen noita, jota ei voi helposti pelotella tai ylipuhua. Tiedät, mitä haluat, mutta taivut kyllä luonnonlakien tai enemmistön eriävän mielipiteen edessä. Teet töitä vain sellaisten tavoitteiden eteen, joita pidät hyvinä, ja olet myös valmis luopumaan omasta edustasi. Et muutenkaan noidata sääntöjä kovin tarkkaa. Tiedät ninittäin sen, että vain noita, joka uskoo itseensä ja pystyy kääntämään maailman päälaelleen ja onnistuu siinä mitä tekee.

 

Auts! Osui.

 

 

Helmiä rivissä

 

Kun kevät ei sitten vielä tullutkaan vaikka jo niin hyvältä näytti, neuloin itselleni lapaset. Näitä tumppuja on vilistellyt blogistaniassa enemmän kun vähemmän enkä yhtään ihmettele. Nämä oli oikein kivat neulottavat kun aina vaan pompsahteli uusia pallosia *plop-plop* Itse asiassa tykästyin  niin kovasti, että toisetkin on jo tulossa! Ja ehkäpä myöskin näihin kivasti mätsäävä kauluri.

 

 Mukava taas neuloa kaikenlaista, kun olen muutaman illan jumissa himassa. Vain lapset, koira, minä, telkkarin laatusarjat ja neulepuikot. Meillä tulee olemaan niin kivaa XD

 

 

 

 

Kun tuppaan olemaan aina  ajastani jäljessä, niin tässäpä olisi minusta alaston totuus - kuva. Huomaathan muutaman kuukauden vanhan babyhairin otsalla, parinkymmenen sentin juurikasvun ja aina yhtä hurmaavat finnit jotka olen hankkinut ihan vaan suklaata syömällä. Kannattaa kokeilla. Ja asuna on tietenkin kulahtanut imetyspaita, koska poikanen ei suostu vierottumaan vaikka täyttää pian vuoden.

 

 

 

Parasta just nyt: rullaluistelu.

Pahinta just nyt: no se, kun ei pääse rullaluistelemaan.

Voi Mai

Villatakeilla jatketaan. Tälläkertaa on valmistunut Neiti Kesäheinän Mai. Itseasiassa se on odotellut viimeistelyä jo hyvän tovin kun se oli alunperin liian iso. Nyt se on melkein sopiva.

 

Koko on rinnanympärys 66 cm eli passaa vallan hyvin pienikokoiselle 8 vuotiaalle. Lankana käytin seiskaveikkaa (kun se on konepestävää) ja menekki oli vähän kolmatta kerää.

 

Noudatin ohjetta melko tunnollisesti, mutta jätin taskut pois ja nappilistan tein ainaoikealla l-cord reunuksen sijaan.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua !

Pilvenreunalla

 

Rusetiina sai Elämänsä Ensimmäisen Äidin Neuloman Villatakin. Langat hän valitsi itse huolellisesti ja suurella tunteella automarketin lankaosastolta. Myös mallin hän valitsi itse ja ihan siitä tuli tyttösen näköinen.

 

Malli on Tiina Arposen suunnittelema Pilvenreunalla ja se on kovasti Rusetiinan makuun. Kuulemma oikein ihana ja tendikäs. Sopii myös omenanvihreän keväthaalarin kanssa käytettäväksi. Tyylin täydentäisi hurmaavat pinkit kumpparit, mutta ne on vielä kaupassa. 

 

 

Arvatkaa mitä voi tehdä pienellä jakkaralla?

 

Se on täydellinen pienen ihmisen kävelyteeksi. Jos ei ihan uskalla vielä työntää taapekokärryjä tai siskojen nukenvaunuja, voi lykkiä menemään jakkaran kanssa. Muutaman kierroksen jaksaa kiertää koko kodin ympäri ja sitten pitää tehsä jotain muuta. Esimerkiksi purkaa muutaman kaapin alahyllyt tai soittaa rumpusooloa kattiloilla.