Jotkut ovat syntyneet vähän glitteriä suonissaan.

Jos on syntynyt glitteriä suonissaan, kaikki kimaltava on ihanampaa kun muista ihmisistä. Joillain se on ohimenevä vaihe, joillain se kestää eliniän. 

Tyttönen kuuluu jälkimmäiseen joukkoon. Kun jokaisessa päivässä on hieman hohdetta, ei orastava harmaus harmita. Telkkariputken päätteeksi puikoilta putosi vaaleanpunaiset, kimaltavat villasukat. Perussukat. Juttu on kimallus. Onneksi rohmusin Leikkipuisto- kaupunkilankaa rohmumarketista useamman kerän niin riittää arjen säihketta minullekin.

SÄKENÖIVÄÄ SUNNUNTAITA.

Kun seitsemän kertaa purkaa on lopputulos ihana.

On aikoja ja päiviä ihmisen elämässä jolloin kokee olevansa kaikkeen kykenevä ja kovin paljon osaava. Eräänä näistä päivistä päätin neuloa villasukat, sillä pidinhän itseäni erinomaisena neulojana.

Voitonvarmana, uudet villasukat mielessäni kiehautin kahvit ja istuin neulomaan. Katsoin kuvaa ja heiluttelin puikkoja. Aurinkokin paistoi kauniisti.

Sukka eteni. Paha kyllä, että se näytti kovin erilaiselta kun kuvassa. No, eikun purkamaan. Jos ei kertaakaan pura ei lopputuloskaan ole hyvä. Homma eteni taas. Lopputulos sama. No. Huomenna uudelleen...

Itsepintaisesti jatkoin yrityksen ja erehdyksen tiellä. Välillä puikot unohtui kaappiin ja näpertelin jotain muuta välissä Lopputulema oli aina jotain vähän sinnepäin ja purku.

Eilen katsoin taas ohjetta. Jaa- nää onkin tehty neljällä puikoilla- Kokeilin- neulon yleensä magicloopilla. Laitoin viivoittimen kuviokaavaan ja kas- rivit alkoivat olla suoria. Sukka eteni joutuisasti ja ohjeen mukaan kun tekee, niin lopputulos on yhtä kaunis kun ohjeessa.

Kaikkeni melkein annoin ja mielestäni kannatti. 

Ohje on kirjoitettu ihan oikein, mutta sitä pitää seurata niin neulominen sujuu joutuisasti ja kerralla oikein.

Ohje on suomenkielinen ja maksullinen. Löydät sen täältä:

https://www.sullavikat.com/sukkashop/Amore-pdf-tiedostona-sähköpostiin-p113175830

Aurinkoista perjantaita!

Pirskeet on nyt pidetty.

Kesän hikisimmät neulebileet on nyt minun osaltani takana ja tuloksena on mitä iloisimmat sukat. Taidan kokeilla ilmojen viilennyttyä samaa mallia toisen sävyisillä langoilla. 

Ohje julkaistiin siis pätkittäin facebookin Sullavikat- ryhmässä. Tein sukat seiskaveikan jämistä ja tosi pienillä nöttösillä selvisin. Kuviot oli selkeitä ja selviä eikä niiden takia tarvinnut tuskanhikeä vuodattaa. Tykkäsin! Mun suomalainen luonteenlaatu alkaa kaivata jo viileää. Olisi ihanjees laittaa jo pitkät housut jalkaan, kaivaa villatakki kaapista ja juoda peittokahvit parvekkeella keinutuolissa. :)

Älkää tulko meille ampparit!

Kemialliset hyönteismyrkyt aivastuttaa eikä ampparit ole parhaita kavereita. Siispä koukku käteen ja valepesää virkkaamaan.

Ennen koukkuun tarttumista kokeilin vesipussia,jonka pitäisi olla tehokas pörriäisten karkottaja, mutta siitä ei ollut mitään apua. Joskaan ei haittaakaan.

Ystäväni google ylisti ja alisti keinopesiä. Virkkaaminen on kuulemma vaivalloista. Eikä niistäkään ole apua. No. Ainakaan virkkaus ei tuottanut suurempia vaivoja. Naapurin kanssa rupatellessa syntyi toinen pesä, toinen siinä kaffetta siemaillessa.

Toivottavasti täyttävät tehtävänsä.

Ohjeita valepesiin löytyy ihan valtavasti, esimerkiksi täältä:

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/bzzz-virkkaa-valepesa-porriaisten-kiusaksi

Itse tein omani ilman ohjetta. Lankana käytin Novitan Miamia ja näiden kahden pesän jälkeen jäljelle jäi vielä yli puoli kerää. Täytteeksi laitoin kiviä ja rypistettyä sanomalehteä.

Ampiaisetonta iltaa :)

Rakkautta ilmassa

Tänä kesänä olen muistanut, mistä kaikesta olen pitänyt. 

Esimerkiksi tanssimisesta. Ompelemistakin olen joskus kaivannut. Liityin mukaan Ommellisen kangastilaukseen ja annoin palaa. Tuloksena on kesäillan namunen, pikkumekko. 

R A K A S T A N tätä.

Viimeksi siis olen ollut ompelukoneen ääressä vuonna 2012, taisi olla kevättalvea... 

Mekon ompelu onnistui helposti ruosteessa olevilla taidoilla ja onnistumisen ilo on aika suuri! Lämpimillä säillä tätä voi käyttää ihan miten vaan, säiden viilennyttyä legginssien ja pitkän villatakin kanssa. Vaikkapa.

Kankaaan lopusta tein vielä pipon. Rakastan myös sitä. Ja vähän enkä itseänikin kun osasin :)

Onnellista iltaa!

KIITOS AVUSTA ÄITI!

Täällähän on pirskeet!

Heipähei ja hyvää iltaa.

Arvasitko, että palaisin joskus? Olen ollut poissa mutta kuitenkin lähellä. Kuulolla mutta kuulematta mitään. Elämää on virranut läpi käsieni, mutta neulomisilo katosi. Tyystin. Suunnittelin jo laittavani langat ja kankaat kiertoon, mutta äiti kielsi. Tietysti. Joskus kannattaa tehdä niinku äiti käskee. Varsinkin nyt.

Kevään koittaessa aloin kaipailla lankojani. Sitten loin silmukan ja toisenkin. 

Nyt ilo ja innostus on palannut. Täällä on pirskeet! Sullavikat- porukan kesäKAL :) Kiva neuloa porukalla ja julkaista kuvia sukanpätkistä. 

Iloista lauantaita ja palataan !

Tsirptsirp piip piip!

Tänään pääsiäskalenterin luukusta paljastui tipusia. Aikuismallin tiput kuoriutuivat ongelmitta aamukahvia nautiskellessa mutta lasten mallin tipuset eivät kuoriutuneetkaan yhtä helposti. Kolme tai neljä kertaa purin kun ei vaan osuneet pyrstöt ja nokat kohdilleen. Meinasin jo lennättää mokomat bisnesluokassa Kyöpelivuorelle, mutta sitten laskeutui rauha. Nokat ja pyrstöt välikukkasineen osuivat ihan oikeisiin paikkoihinsa. Jatkan sittenkin vielä huomenna.

Hihi. Mulla alkaa neuleinto löytyä! Automarketista ostin muutaman kerän varmaan vuoden tauon jälkeen... :) Ja suunnittelen virkkaushommien aloittamista.

Toimeliasta maanantaita!