Arki 5/5

 

 

Tiedä sitten oliko ihanan Kari Aihisen hehkuttamisella mitään vaikutusta mutta sainpas silti herkullisen pihvin. En kylläkään Aihiselta, mutta hyvää se oli :) Jippii!

 

Kourallinen vitamiineja jälkkäriksi niin johan se matka taas jatkuu... Tästä ei nyt kannata herpata kenenkään. Tottakai tiedän, että vitamiinit ja hivenaineet kannattaa ottaa ravinnosta ja niin toki teenkin. Mutta mulla on tässä muutaman viime vuoden sisällä ollut useampia raskauksia ja imetyksiä, jotka on varmastikin vaatinut osansa myös minun kropastani. Lisäksi teen fyysistä työtä ja urheilen, siksi boostaan. Ja muutaman kuukauden vitamiinikuurin jälkeen on jopa hiukset alkanut kasvaa enkä ole koko ajan niin suunnattoman väsynyt.

...jumppaa...

...fillarointia...

...ja sateen odottelua. Voi luoja, tulisi nyt oikein kunnon rankkasade muutamaksi päiväksi niin siitepölyn määrä vähenisi. Harmittaa kun nuha ja tukkoisuus vaan jatkuu ja jatkuu.

 

"Älä tule hyvä vappu, tule sadevappu!"

 

Lokit olivat löytäneet jo vappuheilansa. Lööv!

 

Sateista vappua kaikille.

Arki 4/5

Voihan. Enää yksi arkipäivitys jäljellä. Tämä on ollut tosi kivaa! Miksi mä olen kirjoitellut vain kässäjutuista viimeaikoina? Miksi? Jatkossa teen näitä arkijuttuja ihan vaan muutenvaan ilman tätä kivaa haastetta. Ei meillä ole naistenlehtimäisen ihanaa, todella upeeta elämää vaan ihan tätä tavallista arkea. Voikai siitäkin kirjoittaa?

           Meillä on mansikoita! kesän ensimmäiset mansikat. Jippii!

En ole poiminut näitä ikiomasta pienestä kasvihuoneesta, vaan ostin ne kaupan edessä olevasta kojusta. Kesäheinä kuskasi laatikon hellän keskittyneesti oman Joponsa pakkarilla kotiin. Yhtään marjaa ei pudonnut eikä muussautunut. Neitonen oli tästä kovin ylpeä. On jo niin taitava pyöräilijä, että osaa kuskata herkästi särkyviä juttuja. Oivoi. Mun isopieni. Kohta eskarilainen.

 

 

 

Sovittiin, että tehdään vapuksi mansikkakakku :)

 

Lisäksi kahvittelin, tein lihapullia, urheilin ja olin iltavuorossa.

Ja yömyöhällä katsoin nettitelkkarista Kaappaus Keittiössä ohjelmaa. Rakastuin taas kerran. Kari Aihinen on IHANA!

Arki 3/5

 

Kolmosaamu valkeni taas aivan liian varhain  (ennen kuutta ei ole kiva herätä JOKA IKINEN AAMU)ja flunssaisena. Loppuisi jo tämä kevään siitepölyaika, tai tulisi edes kunnon rankkasade muutamaksi päiväksi niin edes osa siitepölystä huuhtoutuisi pois.

 

 

 

 

 

Koska olen ollut vähän väsyksissä, en päikkäriaikana puuhastellut mitään. Paitsi katsoin salkkariuusintoja ja neuloin vähän. Muutama silmukka sieltä ja toinen täältä. Nyt en jaksa taaskaan olla järjestelmällinen ja tehdä yhtä loppuun ennen kuin aloitan uutta. Käy se näinkin.

 

Poikanen huristeli tyytyväisenä uudella autollaan. Se on ralliauto. 

 

Iltaa vietin villasukat jalassa ystäväni suklaalevyn kanssa. En vaan jaksanut olla taas reipas. Toki olisin voinut vielä vaikka pyöräyttää muutaman koneellisen pyykkiä ja tehdä piiiitkän kävelylenkin koiran kanssa mutta tekemättä jäi.

Arki 2/5

 

Nainen. Nainen! NAINEN!

 

Eikai sinun kodissasi vaan kuunaan, ikipäivänä näytä tältä?

 

 Eikai lattialtasi vaan löydy hiekkaa, villakoiria ja eilisen, itseleipomasi leivän murusia?

 

No, minun kotini lattialta löytyy kaikkia edellämainittuja, paitsi niitä itseleivotun leivän murusia, sillä en leivo leipää itse. Kun en ehdi. Enkä oikein edes osaa.

 
 
 
 
 

 

Siis taistoon pölyä, pahuutta ja saastatauteja vastaan. Latasin aseeni. Valjastin armeijan( eli meillä lapsetkin joutuu osallistumaan kotitöihin).

 

Muutaman tunnin kiivas taisto päättyi SankariÄidin Suurvoittoon. Talossa on taas muutaman tovin puhdasta. Kunnes taas vihollinen hyökkää tänne onnen, rauhan ja leppoisan tyyneyden tyyssijaan.

 

 

Armeija marssii vatsallaan, myös siivousarmeija. Tein sotureille jauhelihakastiketta ja makaroneja. Ne eivät ole luomua, vaan ihan automarketista himaan roudattua tarjouskamaa. Mutta hyvää :)

 

Kesäheinän askartelema Musta Kissa pääsi keittiökissaksi ja tästä näppäräsorminen hännänleikkaaja on kovasti ylpeä.

 

                                    Mitä sinulle kuuluu?

Arki 1/5

 

Meidät kait määritellään suurperheeksi. Myös pyykkiä tulee aika tavalla. Paha kyllä, että pesukoneemme samaistui pääsiäisenä erääseen muutama vuosi sitten kuolleeseen puuseppään ja kuoli myös. Pyykit eivät kuitenkaan kokeneet ylösnousemusta ja kävelleet itse puhtaina kaappiin vaan jäivät uskollisina odottamaan ensin pyykkikaappiin ja lopulta eteisen lattialle. Eilen odotettu kodinkoneliikkeen auto viimein ilmestyi ja pyykkirumba pääsi täyteen kukoistukseen. Onneksi viikonlopulle on luvassa kaunista säätä! 

 

 

Kärrykenkki koiran kanssa ja fillarilenkki poikanen pakkarilla:)

 

 

Päikkärit.

 

Illalla oli vielä lapsosen treenit. Samalla kävin vielä reippaalla vesijuoksulenkillä. Koska päivässä oli jo kaksi lenkkiä alla, voin sanoa, että TUNTUI reisissä. 

 

...ja päivän päätteeksi vielä pullakahvit mulle ja jätskimehut toiselle tyttöselle. Mun kahvi on ihan kofeiinipitoista riistokahvia eikä pulla ole vegaanisen orgaaninen vaan ihan tavallinen, sairaan hyvä korvapuusti.

I believe in pink.

...Niin teki myös Audrey Hepburn.

 

Usko ja luottamus vaaleanpunaisen voimaan siivitti tälläkertaa neulomaan pitsihuivin. Huivi on mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi ihana. Ja kuvio sopii oikein hyvin symmetrian ystävälle. Lisäksi tämä on helppo neuloa pottujenkeiton ohessa- oikein passeli minulle, kaikin puolin. Toinen huivi tällä samalla mallilla on jo tulossa!

 

Lanka on tietääkseni Pirtin kehräämön ohutta villalankaa jota meni huiviin koko vyyhti. Ohje on ihanasta Mollie Makes issue 37- lehdestä.

 

 

 
 

 

Odottelen jo kovasti valoisia ja ihania kesäiltoja, siksipä tämäkin huivi piti kuvata tanskalaisketjun tarjoustangolta löytyneen kesämekon kanssa.

 

En vaan tajua, miksi kuvittelen haahuilevani kesäillat somassa mekossa huivi harteilla. Oikeasti olen kaiket päivät lasten kanssa ja se mun ihana mekkoni on illan tullen ihan täynnä ruokatahroja. Enkä mä jaksa minnekään lähtee kun olen koko päivän höntsännyt.  

 

 

Aurinkoista iltaa sinulle :)

 

Paluu alkuun.

 

Neuloin Neiti Kesäheinälle villasukat. Näissä ei ole kerrassaan mitään uutta, hienoa tai jännää. Saati sitten oivaltavaa. Ne on sukat, jotka neuloin itsestäänraidoittuvasta langasta yhden töllöputken aikana.

 

 

Tätä lankaa en edes tiennyt enää omistavani. Lanka- arkun pohjalta sitä vaan löytyi muutama korkattu kerä. En tiedä sitten, olisiko kerät pitänyt säästää muistoksi. Ne taisivat olla niitä ensimmäisiä jotka ostin kun aloitin uudelleen neulontaharrastukseni neljä vuotta sitten. Ja silloinkin neuloin juuri tällaiset samanlaiset villasukat. Itselleni. Ne on vieläkin käytössä, joskin värit ovat haalistuneet pesuissa.

 

Mukavaa viikonloppua!

Pipopää

Tässä taannoin marmatin, että käytän aina sitä samaa kauheeta trikoopipoa. Ja korvia palelee ja muutenkin on kamalaa. Nyt reipastuin ja heitin sen ikuisen lötjäkkeen roskikseen(sekajätteeseen).

Neuloin uuden kevätpipon ja siitä tuli vallan kiva. Toinenkin kevätmyssy on jo puikoilla. Eikä tässä vielä kaikki! Tilasin postimyynnistä vielä uuden softshell- takin. Kyllä mun nyt kelpaa uusissa vermeissäni olla hiekkalaatikon reunalla turvassa trendeiltä ja maailman muotivillityksiltä.

 

Ohje pipoon löytyy täältä:

http://www.ravelry.com/patterns/library/jollyoly-hat

 

Lanka on ihanaa Cascaden ohutta sukkalankaa. Veikkaisin, että tähän meni noin 60 grammaa. Tein pipon ohjeen suurimman koon mukaan ja lisäsin yhden ylimääräisen mallikerran kun halusin vähän rennomman mallisen myssyn.

 

Todella upeeta torstaita!