Moikka taas pitkästä aikaa!
Onhan ihmeellistä, että tilastojen mukaan täällä on joka päivä kävijöitä vaikka en olekaan reiluun viikkoon päivittänyt yhtään mitään.
Miten teillä on syksy lähtenyt käyntiin? Mulla lähinnä perheenjäsenten kuikutteluja kuunnellessa. Toki mulle saa sydäntään purkaa, mutta nyt alkaa olla eväät syöty. Jotain kivaa mullekin olisi kiva. Taikka vaikka kiitosta. Mutta kans kittiä. Ehkä sitten seuraavassa elämässä. Nyt tarttee vaan arvostaa tätä omaa rooliaan
tunteiden containerina. Hih! Kuulostaa pätevältä :)
Kun helteet hellitti, olen alkanut taas neuloa. Pahana tapana mulla on aloittaa sitä sun tätä ja neuloa jonkin matkaa ja sit taas vaihtaa uuteen kun edellinen on kesken. Tavoitteena jossain vaiheessa mulla on täydellisyys; eli aloitan yhden homman jonka neuloa nipsuttelen alusta loppuun ja sit vasta aloitan uuden mutta nyt olen tyytyväinen
kohtuullisuuteen. Korkeintaan 3 neuletta saa olla kesken samanaikaisesti. Yksi telkkarineule, yksi "meditaationeule" ja site joku vapaavalintainen juttu.
Viimeistelin Irina Dmitrievan suunnitteleman Daisy Hat- pipon. Ohje maksaa muutaman dollarin ja sen saa omakseen Ravelrystä. Lankana käytin Dropsin ihanaa alpakan ja silkin sekoitusta. Yksi kerä riitti reilusti. Toinen kerä jäi vielä jemmaan ja siitä vosi tehdä kämmekkäät kun tuo lanka on niin ihanan tuntuista.
Tukka on kasvanut kesän aikana kauheesti. Taidan säästellä vieläkin kampaajarahoja johonkin muuhun tarkoitukseen ja saa tukka kasvaa edelleenkin.
Liitutaululle on kiva piirtää.
Tässä kuvassa on äiti ja Emppu. Molemmilla on patit päässä. Äiti pitää Emppua kädestä kiinni.
Onnea on hattivattiuimarengas!
Tehkää tänään jotain kivaa- mää menen spinningiin!
Tervetuloa lukijaksi, Sadelma!